Tikkurilankoski

Tikkurilankoski
Vapaana virtaava koski keväällä 2021
Vapaana virtaava koski keväällä 2021
Kunta Vantaa
Koordinaatit 60°17′21.5″N, 25°2′38.4″E
Joki Keravanjoki
Pituus noin 400 m
Pato purettu kesällä 2019
Alajuoksua pääradan kohdalla

Tikkurilankoski on noin 400 metriä pitkä kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoen suurimmassa sivuhaarassa Keravanjoessa.[1][2] Koski sijaitsee Vantaalla Jokiniemen ja Kuninkaalan kaupunginosien rajalla, pääosin pääradan itäpuolella.[3]

Historia

Vernissatehtaan polttouunin piippu vuodelta 1955 on suojeltu.[4]

Tikkurilankoski oli alun perin kalliopohjainen luonnonkoski.[5] Paikalle rakennettiin myllytoimintaan ja myöhemmin öljytehtaan toimintaan liittyviä patorakenteita 1600-luvulta lähtien. Seutu on vanhaa tehdasmiljöötä, jossa sijaitsee Tikkurilan Silkin ja Tikkurila Oy:n iäkkäitä tehdasrakennuksia. Sittemmin Tikkurilan väritehtaat siirtyivät joen eteläpuolelle.

Kosken viimeisin pato rakennettiin vuosina 1912–1913.[5] Se kuitenkin menetti toiminnallisen tarkoituksensa, ja kesäkuussa 2019 pato purettiin keskeltä koskea 20 metrin matkalta.[6] Koski haluttiin ennallistaa luonnonmukaisen kaltaiseksi sekä helpottaa uhanalaisen meritaimenen nousua ja myös lisätä alueen virkistyskäyttöä.[6][7] Kummallekin puolelle koskea jätettiin padosta jäljelle pienet osat, sillä vuonna 1913 valmistunutta patoa pidetään merkittävänä maamerkkinä Tikkurilan teollisuushistorialle.[8] Padon purku ja kosken kunnostus valittiin vuoden 2019 projektiteoksi.[7]

Padon purkamisesta keskusteltiin jo 1990-luvulla,[1] mutta lopulta koskeen päätettiin rakentaa betoninen kalaporras vuonna 1994.[7][9] Kosken kalateiden suunnittelua varten tehtiin 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa mallikokeita muun muassa Teknillisen korkeakoulun Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratoriossa.[10] Padon purku vuonna 2019 lisäsi alueella liikkuvien kalojen määrää.[11]

  • Koskessa aiemmin ollut pohjapato ja sen putous kevättulvan aikaan huhtikuussa 2010.
    Koskessa aiemmin ollut pohjapato ja sen putous kevättulvan aikaan huhtikuussa 2010.
  • Puretun padon jäljelle jääneet osat erottuvat kosken reunoilla Vernissatehtaan kupeessa.
    Puretun padon jäljelle jääneet osat erottuvat kosken reunoilla Vernissatehtaan kupeessa.
  • Syksyn 2015 kuvassa kosken ranta-alue on vielä ruohottunut. Padottua koskimaisemaa on jälkeenpäin kutsuttu ”seisovaksi, lähes kuolleeksi osaksi jokea”.[1]
    Syksyn 2015 kuvassa kosken ranta-alue on vielä ruohottunut. Padottua koskimaisemaa on jälkeenpäin kutsuttu ”seisovaksi, lähes kuolleeksi osaksi jokea”.[1]

Virkistyskäyttö

Kosken ranta-alue on kunnostettu rantareitiksi.
Kosken ylittävä Vernissansilta valmistui alkuvuodesta 2021.

Padon purkamisen jälkeen kosken vedenpinta laski ja ranta-aluetta vapautui virkistyskäyttöön.[5] Vuonna 2016 koskiympäristön kunnostamista varten järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailu, jonka voittajaksi valittiin Keidas-niminen ehdotus.[4] Ruohottunut maisema valaistiin ja laatoitettiin rantareitiksi, jonka rakentamisessa uusiokäytettiin puretun padon graniittikiveä.[7] Rantaan tuotiin myös piknik-pöytiä ja tuoleja.[4] Kosken yli rakennettiin uusi Vernissasilta-niminen pyöräilyn ja jalankulun silta.[12]

Kunnostettua ranta-aluetta kutsutaan Vernissanrannaksi.[13] Puistokokonaisuus, johon luetaan myös Väritehtaanranta ja Vernissasilta, voitti vuoden 2022 ympäristörakenne -palkinnon. Rannan todettiin muuttuneen ”pimeästä ja vaikeakulkuisesta” alueesta vetovoimatekijäksi, joka ”yhdistää teollisen historian ja monimuotoisen luonnon”.[13][14]

Melonta

Melottaessa kosken pääsee ohittamaan. Rantautumisen ja vesillelaskun yhteydessä melojien on syytä varoa virtauksia. Retki- tai kuntomelontaan sopivia joenosuuksia ovat kosken yläjuoksulla esimerkiksi Keravan kartanon ja Tikkurilankosken väli (17 km) tai alajuoksulla molempiin suuntiin melottava osuus (13 km) Vanhankaupunginkosken ja Tikkurilankosken välillä.

Kalastus

Tikkurilankoskessa kalastaminen on sallittua kalastusluvilla.[1][15] Koskelle tehdään kirjolohi-istutuksia,[1] mutta lohikaloja saa pyydystää korkeintaan kaksi vuorokaudessa.[15] Koska Vantaanjoen vesistö on määritelty vaelluskalavesistöksi, koski- ja virtapaikoilla ei kuitenkaan saa onkia eikä pilkkiä.[15]

Palvelut

Kosken pohjoispuolella oleva Vernissatehdas toimii nykyään Vantaan lasten- ja nuortenkulttuurin monitoimitalona ja ravintolana. Kesällä joen pohjoisrannalla toimii myös kahvila. Joen etelärannalla pääradan itäpuolella sijaitsee puistoalue Väritehtaanranta ja länsipuolella Tiedekeskus Heureka. Joen voi ylittää kevyen liikenteen siltoja pitkin.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Marttinen, Vesa: Jasper Pääkkönen ihastelee Vantaalla vapaana virtaavaa koskea, josta pato on nyt purettu – samalla hän kritisoi kovin sanoin Helsinkiä Yle. 3.6.2021. Viitattu 4.6.2021.
  2. ↑ Jukka Hako (päätoim.): ”Kirsti Manninen ja Arja Schadewitz: Tikkurilankosken molemmin puolin”, Helsingin pitäjä. Helsinge 2014, s. 76–93. Vantaa: Vantaa-seura, 2013. ISBN 978-952-67848-1-6
  3. ↑ a b Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako) kartta.vantaa.fi. Viitattu 4.6.2021.
  4. ↑ a b c Hovi-Horkan, Jonna: Vantaa rakentaa vaivihkaa upeaa jokimiljöötä – Näin ruohottunut joenvierusta myllätään uuteen uskoon Helsingin Sanomat (hs.fi). 23.1.2021. Viitattu 24.5.2021.
  5. ↑ a b c Tikkurilan jokiranta uudistuu vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 4.6.2021.
  6. ↑ a b Parikka, Valtteri: Jasper Pääkkönen kiittää Tikkurilankosken padon purkua Vantaa-kanava. 3.6.2019. Viitattu 4.6.2021.
  7. ↑ a b c d Tikkurilankosken padon purkuhanke valittiin Vuoden projektiteoksi ramboll.com. 29.10.2019. Viitattu 4.6.2021.
  8. ↑ Parikka, Valtteri: Uhanalaisten meritaimenien esteenä ollut pato puretaan Vantaalla – Kukaan ei tosin tiedä, miten työ on mahdollista toteuttaa Helsingin Sanomat (hs.fi). 18.4.2019. Viitattu 24.5.2021.
  9. ↑ Kalaportaat Tikkurilankosken padolla finna.fi. 10.4.2015. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 4.6.2021.
  10. ↑ Arkistoitu kopio (Vuosina 1988–1993 pienoismalleilla suoritetuista Tikkurilankosken kalatien tutkimuksista) Teknillinen korkeakoulu, Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio, water.tkk.fi. Arkistoitu 11.8.2007. Viitattu 3.7.2016.
  11. ↑ Örn, Tiina: Pato purettiin ja nyt vantaalaiskoskessa vilisee isoja pyrstöjä – Yhden kalan "hinta" on yli 3 200 euroa Helsingin Uutiset (helsinginuutiset.fi). 18.10.2019. Viitattu 29.4.2021.
  12. ↑ Suojanen, Armi: Keravanjoen yli valmistuu pian uusi silta kävelijöille ja pyöräilijöille – Tikkurilan rannoista tehdään virkistyskeitaita Vantaan Sanomat. 17.10.2020. Viitattu 24.5.2021.
  13. ↑ a b Kivinen, Lasse: Tikkurilan­kosken puisto­alueet palkittiin vuoden ympäristö­rakenteena Helsingin Sanomat. 7.2.2023. Viitattu 14.2.2023.
  14. ↑ Vantaan Tikkurilankosken puistoalueille voitto Vuoden Ympäristörakenne 2022 -kilpailussa vantaa.fi. 8.2.2023. Vantaan kaupunki. Viitattu 14.2.2023.
  15. ↑ a b c Kalastus vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.3.2020.

Aiheesta muualla