Thessalos (asklepiadi)

Thessalos
Θεσσαλός
Henkilötiedot
Syntynyt400-luku eaa.
Kos
Kuollut300-luku eaa.
Ammatti lääkäri
Vanhemmat Hippokrates ja ?
Lapset Hippokrates III, Drakon II, Gorgias(?)

Thessalos (m.kreik. Θεσσαλός, lat. Thessalus; 400/300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli Hippokrateen poika ja kotoisin Kosilta.[1]

Elämä

Thessalos kuului asklepiadien sukuun ja oli tunnetuimman Hippokrateen eli Hippokrates II:n poika, Drakon I:n veli, ja Hippokrates III:n,[1][2] Drakon II:n ja mahdollisesti myös Gorgiaan isä.[1][3] Näin hän olisi ollut 18:tta sukupolvea Asklepioksesta laskettuna. Thessalos oli yhdessä veljensä Drakonin sekä lankonsa Polyboksen kanssa yksi lääketieteen dogmaattisen koulukunnan perustajista.[1][4] Thessalos vietti osan ajastaan Makedonian kuninkaan Arkhelaoksen (hallitsi 413–399 eaa.) hovissa.[1][5]

Galenos ylistää Thessalosta usein ja kutsuu häntä huomattavimmaksi Hippokrateen pojista,[1][6] ja sanoo, ettei hän muuttanut mitään isänsä opeista.[1][7] On kuitenkin oletettu, että toimittaessaan isänsä teoksia tämän kuoleman jälkeen hän teki niihin joitakin omia lisäyksiä.[1][8] Thessaloksen epitafi on säilynyt Kreikkalaisessa antologiassa.[9]

Teokset

Jotkut antiikin aikaiset kirjailijat pitivät Thessalosta useiden Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan eli Corpus Hippocraticumiin kuuluvien tutkielmien todellisena kirjoittajana. Hän olisi saattanut koostaa ne isältään jääneistä muistiinpanoista. Tällaisiksi teoksiksi mainitaan seuraavat:[1]

  • Ruumiinnesteistä eli Humoraaleista (kreik. Περὶ χυμῶν, Peri khymōn; lat. De humoribus)[10]
  • Lääkärin toimesta eli Kirurgia (Κατ' ἰητρεῖον, Kat' iētreion; De officina medici)[11]
  • Ennusteen tekeminen (Προῤῥητικὸν, Prorrhētikon; Prorrhetica tai Praedictiones), kirja I[12]
  • Epidemiat (Ἐπιδημίαι, Epidēmiai; Epidemia tai De morbis popularibus), kirjat II, IV, V, VI ja VII[13]

Nykytutkijat ovat kuitenkin pitäneet tätä hyvin epävarmana. Hippokrateen nimiin laitettujen kirjeiden joukossa on yksi, joka esittää olevansa kirje Hippokrateelta Thessalokselle. Siinä ei sinänsä ole sisäisiä merkkejä epäaitoudesta, mutta se tuskin on silti aito, jos kerta kaikki muut kirjeet ovat epäperäisiä.[1][14] Tunnetaan myös puhe, Presbeutikos (Πρεσβευτικός), joka esittää olevansa Thessaloksen ateenalaisille pitämä puhe, jossa hän pyysi heitä lopettamaan sotimisen Kosia vastaan. Se on kuitenkin selvästi epäperäinen.[1][15]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Thessalus (7)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Tzetzes, Johannes: Khiliades 155, teoksessa Fabricius, Johann Albert: Bibliotheca Graeca, s. 682. (Vol. XII) Teoksen verkkoversio. (muinaiskreikaksi) (latinaksi); Suda, Ἱπποκπάτη; Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (De humoribus) i. I, vol. xvi, s. 5.
  3. ↑ Suda, Δράκων.
  4. ↑ Smith, William: ”Polybus (7)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ihmisen luonnosta (De natura hominis) i. prooem., vol. xv, s. 12.
  6. ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Epidemiat III. ii. prooem., vol. xvii. pt. i, s. 579.
  7. ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ihmisen luonnosta (De natura hominis) i. prooem. vol. xv, s. 12.
  8. ↑ Galenos: Hengitysvaikeuksista (De difficultate respirationis) iii. l, vol. vii, s. 890; Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (De humoribus) i. prooem. vol. xvi, s. 4; Kommentaari Hippokrateen teokseen Epidemiat VI. i. prooem., vol. xvii. pt. i, s. 796.
  9. ↑ Kreikkalainen antologia 7.135, ed. Tauchn.
  10. ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (De humoribus) i. prooem. vol. xvi, s. 3.
  11. ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Lääkärin toimesta (De officina medici) 1.5, vol. xviii. pt. ii, s. 666.
  12. ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ennusteen tekeminen (Praedictiones) I. 2.54, vol. xvi, s. 625.
  13. ↑ Galenos: Hengitysvaikeuksista (De difficultate respirationis) 2.8, vol. vii, s. 855.
  14. ↑ Littré, Émile: Oeuvres d'Hippocr. vol. iii, s. 822.
  15. ↑ Littré, Émile: Oeuvres d'Hippocr. vol. i, s. 432, vol. iii, s. 831.