The Legend of Sigurd and Gudrún on J. R. R. Tolkienin kirjoittama kertova runo, joka julkaistiin kirjana vuonna 2009, 36 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Sen on toimittanut monien muiden Tolkienin postuumien teosten lailla kirjailijan poika Christopher Tolkien.
Kirja kertoo muinaisskandinaaviseen, allitteroivaan runomittaan sovitetulla nykyenglannilla Tolkienin uudelleentulkinnan Völsunga-saagasta eli skandinaavisen tarusankari Sigurdin tarinasta. Sisältö jakautuu kahteen pitkään runoon, joitten nimet ovat muinaisnorjaa: Völsungakviđa en nýja (suom. Uusi volsungien laulu) ja Guđrunarkviđa en nýja (suom. Uusi Gudrúnin laulu).[1]
Tolkien kirjoitti runot joskus 1920-luvun lopulla tai 1930-luvulla toimiessaan Oxfordin yliopiston muinaisenglannin professorina ja opettaessaan myös muinaisnorjaa, mutta tarkemmasta kirjoitusajankohdasta ei ole varmuutta. Kirjan esipuheessa Christopher arvioi, että Tolkien saattoi siirtyä Sigurdin tarinan pariin hylättyään Lay of Leithianin (Berenin ja Lúthienin runomuotoisen tarinan) kirjoittamisen loppuvuodesta 1931.[2]
Käännökset
Teos on käännetty hollanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.[3]
Lähteet
Aiheesta muualla
