Tel Danin piirtokirjoitus on musta basalttinen kivilevy, jolle on arameaksi kaiverrettu aramealaisen kuninkaan kuvaus tämän voittoisasta sodasta muinaisia heprealaisia vastaan. Kuninkaan on arveltu olleen Damaskoksen kuningas Hasael ja hänen vastustajansa Omrin kuningashuoneen Joram. Säilynyt kirjoitus on katkonainen, sillä levystä on löydetty vain kolme palasta. Löydöt tehtiin Tel Danissa Pohjois-Israelissa: pala A löydettiin vuonna 1993, palat B1 ja B2, jotka kuuluvat yhteen, vuotta myöhemmin. Kirjoitus on ajoitettu 800- tai 700-luvulle eaa.

Löytö on merkittävä, koska siinä esiintyy kiistanalainen kirjainyhdistelmä ביתדוד (bytdwd), jonka on arveltu viittaavan Daavidin huoneeseen. Jos tämä pitää paikkansa, kyseessä on tähän asti ainoa Raamatun ulkopuolinen historiallinen viittaus kuningas Daavidiin ja siten tärkeä todiste Raamatun historiallisuudesta keskusteltaessa. Oikea lukutapa on kuitenkin kiistanalainen, samoin se, miten palaset pitäisi asettaa toisiinsa nähden.

Tekstin rekonstruktio Biranin ja Naveh'n mukaan (puuttuvat tai epäselvät kohdat on merkitty hakasulkeisiin [...]):

1. [...] ja leikkasi [...]
2. [...] isäni lähti [häntä vastaan] kun hän taisteli [...]
3. Ja isäni asettui makuulle ja lähti [esi-isiensä luo]. Kuningas I[s-]
4. raelin saapui aiemmin isäni maahan. [Ja] Hadad teki minut kuninkaaksi.
5. Ja Hadad kulki edelläni [ja] minä erosin seitsemästä [...-]
6. tä kuningaskuntani, ja minä tapoin [seitsemänkym]mentä kuning[asta], jotka olivat valjastaneet tuhan[sia sotavau-]
7. nuja ja tuhansia hevosia. [Minä tapoin Jo]ramin [Ahabin] pojan,
8. Israelin kuninkaan, ja [minä] tapoin [Ahas]jan [Joramin] pojan [kunin-]
9. kaan Daavidin huoneen. Ja minä saatoin [kaupunkinsa raunioiksi ja muutin]
10. heidän maansa [autioksi...]
11. toinen [...ja Jehu hal-]
12. litsi Israe[ia...ja minä saavutin]
13. voiton[...]

Piirtokirjoituksen löysi arkeologi Gila Cook Pohjois-Galileassa suoritetuissa kaivauksissa. Kaivausten johtaja Avraham Biran ja asiantuntija Joseph Naveh tulkitsivat käännöksessään kirjainten bytdwd tarkoittavan Daavidin huonetta vastaparina edellisen rivin selvästi erottuville sanoille "Israelin kuningas". He esittivät, että piirtokirjoituksessa mainittu Israelin kuningas saattaisi olla Joram (851–845 eaa.), joka Vanhan testamentin mukaan soti Aramin kuningasta Hasaelia vastaan (2. Kun 8:28). Joramin liittolaisena saattoi olla Juudan kuningas Ahasja. Piirtokirjoituksen teksti poikkeaa kuitenkin Vanhan testamentin kuvauksesta: Vanha testamentti kertoo Joramin ja Ahasjan selvinneen sodasta hengissä. Biran ja Naveh tarkastelivat myös muita vaihtoehtoja: Joramin lisäksi kandidaatteja piirtokirjoituksen mainitsemaksi Israelin kuninkaaksi ovat ainakin Baesa, Joahas ja Ahab.

Tulkinta Daavid-nimen esiintymisestä piirtokirjoituksessa herätti heti voimakasta kritiikkiä. Tekstilöytöä pidettiin väärennöksenä ja sen ajoitusta virheellisenä. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että sanojen byt ja dwd välissä ei ole sanaväliä osoittavaa pistettä. Toisaalta tulkinta sai myös kannatusta. Vaihtoehtoisia tulkintoja on esitetty useita: w voidaan tulkita myös vokaaliksi, joskin tätä pidetään piirtokirjoituksessa epätavallisena. Sanan dwd on katsottu viittaavan paikalliseen jumalaan Dôdiin, jolloin bytdwd voisi merkitä Dôdin temppeliä. Tämän jumalan olemassaoloon viitataan mahdollisesti muun muassa Mešan kivessä. Myös tässä teoriassa ongelmana on sananjakajan puuttuminen. Mahdollista on myös se, että bytdwd viittaa paikannimeen.

Kahden uuden fragmentin löytyminen vuotta myöhemmin vilkastutti jälleen keskustelua. Uudet palat sopivat selvästi yhteen, mutta niiden sijainti ensiksi löydettyyn kappaleeseen nähden on herättänyt erimielisyyttä. On esitetty, että palat B1 ja B2 olisivat peräisin kokonaan eri piirtokirjoituksesta, koska kirjaimet ovat niissä hieman suurempia ja erimuotoisia. Ne tuntuvat kuitenkin muodostavan jokseenkin järkevän jatkon alkuperäisen fragmentin riveille 1–8. Jos kappaleet asetetaan tähän järjestykseen, riville 7 muodostuvat sana "poika" ja toisen sanan loppukirjaimet rm, riville 8 puolestaan kirjaimet yhw. Tämä antaa lisävahvistusta oletukselle, jonka mukaan piirtokirjoituksessa mainittu Israelin kuningas olisi Joram ja Juudan kuningas Ahasja. Kahdessa pienemmässä fragmentissa esiintyy myös tapaus, jossa kahden sanan välillä ei ole sananjakajaa. Siten jakaja voi puuttua myös sanojen byt ja dwd väliltä.

• Pekka Särkiö: Daavidin huone – Dôd-jumalan temppeli vai paikannimi? Katsaus Tel Danin piirtokirjoituslöydöistä käytyyn keskusteluun. Teologinen aikakauskirja, vuosikerta 101 (1996), s. 46–57.