Tekoälytietokone eli tekoäly-pc (engl. AI-PC) on osin tietokonemarkkinoijien käyttämä nimitys henkilökohtaiselle tietokoneelle (pc), jossa voidaan toteuttaa tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia paikallisesti ja joka olisi optimoitu tekoälysovelluksia varten.^{[1][2][3][4][5]} Paikallisen toteutuksen sijaan laajoihin kielimalleihin perustuvat palvelut - kuten Open AI:n ChatGPT, Googlen Gemini ja Microsoftin Copilot - on toteutettu vielä vuoden 2024 alussa pilvipalveluna, jotka vaativat sisällön jakamista verkossa ja hyvin toimivia tietoliikenneyhteyksiä.^[1][2][5][6]

Useiden laitevalmistajien näkemyksen mukaisesti tekoäly-pc:ssä tulisi olla on suorittimen (keskusprosessori, CPU) ja grafiikkasuorittimen (grafiikkaprosessori, GPU) lisäksi avustava tekoälykiihdytin eli -prosessori. Tälle tekoälykiihdyttimelle on käytetty eri nimiä riippuen laitevalmistajista ja sovellusten ajoympäristöstä. Esimerkiksi Google ja Nvidia ovat käyttäneet termiä tensorisuoritin (engl. tensor processing unit, TPU).^[7][1] Microsoft, Intel, AMD ja useat muut laitteistovalmistajat kutsuvat tekoälykiihdytintä neuraalisuorittimeksi (engl. Neural Processing Unit, NPU).^[5][6] Käytännössä NPU voi olla integroitu samaan fyysiseen suorittimeen keskusprosessorin ja/tai grafikkaprosessorin kanssa.^[2][1]

Keskeisiin tekoälylaskennan prosessorivalmistajiin lukeutuvan Nvidian mukaan erillistä tekoälykiihdytintä (NPU) ei kuitenkaan tarvita. Yrityksen mukaan henkilökohtaisten tietokoneiden tekoälylaskenta on toteutettavissa (ainakin vielä 2024:n alkupuolella) parhaiten tehokkailla näytönohjaimilla, joissa ei ole erillistä tekoälykiihdytintä.^[8][1]

Tekoälysovellusten käyttö ei ole rajoittunut myöskään vain tietokoneympäristöön. Esimerkiksi Microsoftin Copilotia, joka on rakennettu ChatGPT-kielimallin pohjalle, voidaan käyttää kännykkäsovelluksena Android- ja iOS-laitteilla. Myös Bing-hakukone ja Edge-selain käyttävät sisäisesti Microsoftin Copilotia.^[5][9] Uusilla tehokännyköillä tai tulevilla tekoälytietokoneilla tekoälysovelluksia voi ainakin arvioiden mukaan ajaa myös laitteen ollessa lentotilassa.^[10]

Useat prosessori- ja tietokonevalmistajat ovat ottaneet tekoäly-pc -termin käyttöön laajamittaisesti vuosien 2023-2024 aikana vauhdittaakseen uusilla teknisillä piirteillä varustetujen laitteistojensa myyntiä.^{[5][1][11][12][13][14][15][16][17]} Henkilökohtaisten tietokoneiden myynti on hidastunut muun muassa tehokkaiden mobiililaitteiden vuoksi. Viestinnällä valmistajat pyrkivät tuomaan esille uusien pc-laitteiden ja tietokoneohjelmistojen myyntiä edistäviä argumentteja.

On esitetty, että vielä vuosien 2024 ja 2025 aikana tekoälytietokoneina markkinoitujen laitteiden uusina ominaisuuksina esiintuodut hyödyt voivat jäädä vähäisiksi.^[2][1] Kestää aikansa, että esimerkiksi käyttöjärjestelmät ja sovellusohjelmistot päivittyvät aidosti paikallisia tekoälysovelluksia tukeviksi. Esimerkiksi Windows 11:n esiversion tekoälytuki (Windows Copilot) nojautuu pilvipohjaisen 365-ohjelmistoon. Mahdollisesti Microsoftin seuraavassa käyttöjärjestelmässä (arvioiden mukaan vuoden 2024 toisella puoliskolla julkaistava Windows 12^[1]) tai Applen seuraavissa käyttöjärjestelmäversiossa voisi olla laajempaa tukea paikallisesti ajettavien, tekoälyä hyödyntävien ohjelmistojen tuelle.^[1] Toimiakseen kunnolla esimerkiksi Microsoftin Copilot -tekoälyavustimen on esitetty vaativan vähintään luokkaa 40 topsin (engl. Trillion Operations Per Second, tops), eli 40 biljoonaan laskutoimitukseen sekunnissa pystyvää npu-kiihdytintä. Tälläisiä ei vielä alkuvuodesta 2024 ollut saatavissa pc-tietokoneisiin.^[18][2] Suuren laskentatehon, ja laajoja kielimalleja itsenäisesti ajamaan pystyviä tekoäly-pc:itä on joissain arvioissa luonnehdittu toisen sukupolven laitteiksi erotuksena markkinahenkisen tekoälytietokone-termin käytön alkuvaiheen laitteista.