Tekninen velka tai suunnitteluvelka tarkoittaa ohjelmistotuotannossa ylimääräistä työtä, joka vaaditaan kun käytetään nopeasti toteutettavaa ratkaisua parhaiten soveltuvan ratkaisun sijaan.[1] Teknisellä velalla kuvataan kehitystyössä tehtyjä oikoteitä, jotka aiheuttavat ohjelmiston sisäisen laadun heikentymistä ja sitä käytetään kun puhutaan miten resursseja jaetaan ylläpitoon uusien ominaisuuksien ja ohjelmointivirheiden korjauksien rinnalla.[2]
Analogiana rahalliseen velkaan vertailu ei ole toimiva, koska rahalliselle velalle voi olla perusteltu tarve kun taas tekninen velka ei ole hyvä asia vaikka se joskus on väistämätöntä.[3] Tekninen velka aiheuttaa pitkällä tähtäimellä merkittävää kustannusnousua ja hidastaa kehitystä.[4] Esimerkkinä ovat pankit, joilla on vuosikymmenien aikana kertyneiden järjestelmien myötä ollut vaikeuksia modernisoida toimintaansa.[4]
Arvion mukaan vuonna 2021 yritykset käyttivät informaatiotekniikan budjeteistaan 24,8 prosenttia teknisen velan käsittelyyn.[5] Keskivertotapauksessa organisaatio haaskaa 23–42 kehitysajasta teknisen velan vuoksi.[6] Lisäkehittäjien palkkaaminen lisää koordinoimisen kustannuksia, joka tekee kehityksestä vähemmän tehokasta.[6]
Koronapandemian myötä seuranneessa tilassa IT-osastoilla oli kiire pitää yrityksen liiketoiminta käynnissä, jonka seurauksena yritykset arvioivat teknisen velkansa kasvaneen.[7]
Tekninen velka ei tarkoita huonoa koodia yleiskäsitteenä, vaan sitä arvioidaan ylimääräisenä suunnittelemattomana työnä.[6] Velan maksavat usein myöhemmät kehittäjät.[8]
Lähteet
Aiheesta muualla