Tauno Onni Alhava (entinen Byckling) (1. lokakuuta 1909 Nastola – 21. marraskuuta 1958 Lahti) oli suomalainen pesäpalloilija.

Tauno (Tanne) Alhava sai aikanaan lempinimen Varavahtien kuningas varmasta kiinniottotyylistään ja salamannopeasta palautuksestaan, joka tapahtui harvinaisella kyynärvarsivippauksella. Alhavan ensimmäinen Suomen mestaruus tuli juhlavissa puitteissa, sillä hän täytti samana päivänä 16 vuotta, jolloin Lahden SK voitti vuoden 1925 loppuottelussa Tampereen Pyrinnön 8–4. Seuraavan mestaruuden hän sai Viipurin Pallonlyöjäin riveissä 1928. Vuosina 1929–1932 hän kuului puolestaan Lahden Mailaveikkojen mestariyhdeksikköön. Hän pelasi kahdessa Itä–Länsi-ottelussa ja kerran maaottelussa Viroa vastaan. Hänelle on myönnetty PPL:n hopeinen ansiomerkki.

• 6 SM-kultaa: 1925, 1928, 1929, 1930, 1931, 1932^[1]
• 2 SM-hopeaa: 1927, 1933^[1]
• 2 SM-pronssia: 1934, 1935^[1]
• 2 Itä-Länsi-ottelua: 1932, 1933^[2]

• Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 3, s. 1112. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.