Taukheira kuului Libyan pentapoliihin ja sijaitsi Kyrenaikan rannikolla lounaanpuoleisen Euesperideen eli myöhemmän Bereniken ja idänpuoleisen Barken ja sen sataman eli myöhemmän Ptolemaisin välillä, noin 200 stadioninmitan päässä viimeksi mainitusta.[4][7] Taukheira oli satamakaupunki, mutta sen ankkuripaikka oli suhteellisen huono.[3]
Taukheiran kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 250 neliökilometriä.[2] Seutu oli hedelmällistä ja siellä oli hyvin juomavettä.[3]
Historia
Taukheira oli Kyrenen perustama siirtokunta.[4] Arkeologisten löydösten perusteella kaupungin paikka on ollut asuttu arkaaisella kaudella 600-luvun eaa. lopulla jo melko pian Kyrenen itsensä sekä Barken perustamisen jälkeen.[2][3] Kaupungin nimen arvellaan olevan libyalaista alkuperää eli paikallisten heimojen kieltä.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Taukheirios (Ταυχείριος), Taukherios (Ταυχέριος), Taukheros (Ταύχερος) ja Taukheritēs (Ταυχερίτης).[2]
Taukheiran vaiheista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. 400-luvulla eaa. kaupunki löi attikalaisen ja aasialaisen standardin mukaisia hopearahoja. Thibronin sodassa Kyreneä vastaan vuonna 322 eaa. Taukheira oli Kyrenen puolella, mutta Thibron sai sen vallattua.[2]Ptolemaios II antoi hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. kaupungille uuden nimen Arsinoe kuningattarensa Arsinoe II:n mukaan.[4] Taukheiran kaupunkikeskuksen väkiluvun on arveltu olleen vähintään 6 000. Koko kaupunkivaltion väkiluku olisi voinut olla yli 20 000.[2] Kaupungissa palvottiin erityisesti Kybeleä, ja siellä vietettiin tämän vuotuista juhlaa.[4][8]
Taukheirassa on ollut ruutuasemakaava. Kaupunki on ollut ympäröity muurein viimeistään 500-luvulla eaa. Paikan huomattavimmat jäänteet ovat kaupungin bysanttilaisaikaiset muurit, joissa on ollut 30 tornia. Ne kulkevat monilta osiltaan hellenistisellä kaudella rakennettujen muurien paikalla. Muurien ympäröimä alue muodostaa neliön, jonka koko on noin 650 × 650 metriä, ja jonka sisälle on jäänyt noin 40 hehtaarin kokoinen alue. Muureja on parhaissa kohdissa pystyssä useiden metrien korkeudelta.[2][3]
Taukheirassa oli Demeterille ja Korelle omistettu pyhäkkö, josta on löydetty paljon votiivilahjoja, sekä Dionysokselle omistettu temppeli.[2][3] Löytöihin lukeutuvat myös bysanttilaisaikaisen kuvernöörin palatsin rauniot sekä kolme kirkkoa ja hautoja.[3]
Lähteet
↑Herodotos: Historiateos 4.171; Hierokles: Synekdemos s. 732; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.5 s. 5–.
↑ abcdefghiHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1029. Taucheira”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdefghijklStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TAUCHEIRA, later ARSINOE (Tawqrah or Tocra) Libya”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefgSmith, William: ”Tauchira”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)