Tatravuoret sijaitsevat Slovakian ja Puolan rajalla. Tatravuoret muodostavat Karpaattien korkeimman vuoriston.[1] Vuoriston korkein huippu Slovakian puolella on Gerlachovský štít (2 655 m) ja Puolan puolella Rysy (2 499 m). Vuoristo peittää noin 785 km2 kokoisen alueen.[1]
Tatravuorilla sijaitsee Tatravuorten kansallispuisto Slovakiassa. Siellä eläviä nisäkkäitä ovat gemssi, alppimurmeli, karhu ja ilves, ja pohjantikka kuuluu puiston linnustoon. Alueen metsissä kasvaa kuusia, mäntyjä, lehtikuusia ja sembramäntyjä. Myös Puolan puolella on Tatran kansallispuisto, joka on sikäläiseltä nimeltään Tatrzańskin kansallispuisto. Siellä on 23 järveä, muun muassa Morskie Okon jäätikköjärvi. Alueella on jäätiköiden muovaamia jyrkkiä vuoren huippuja ja laaksoja. Vuoristossa on luolastoverkosto, johon kuuluu yhteensä 650 luolaa. Näihin kuuluvia luolia ovat Mroźna ja Mylna. Alueella on retkeilyreittejä, joilla voidaan patikoida, hiihtää ja ratsastaa. Alueella on myös Gąsienicowan ja Goryczkowan laskettelurinteet. Tatrzańskin alueella esiintyviä kukkakasveja ovat alppitähti ja hopeakurho. Siellä esiintyy myös isokauriita ja maakotkia. Tatrzańskin ja Tatranskýn kansallispuistot on yhdistetty biosfäärialueeksi.[2]
Suurin osa huipuista sijaitsee Slovakian puolella. Tatravuorilla sijaitsee yli 30 järveä.[3] Suurin osa jääkylmistä vuoristojärvistä, jotka saavat vetensä vuorten huipuilta jatkuvasti virtaavasta vedestä, sijaitsevat Puolan puolella. Vuorien huipuilla on ympärivuotisesti lunta. Luonto on kaunista ja kiipeilyreitit on laadukkaasti toteutettu, ja myös yöpymis- ja ruokailupaikkoja on runsaastikenen mukaan?.
Tatravuorten juurilla olevista kylistä menee ylös vuorille hiihtohissejä, "vuoristoraitiovaunuja" ja kaapelikärryjä. Tunnetuin lienee Lomnický štítille, joka on 2 634 metrin korkeuteen nouseva köysiratahissi.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Ecotoxicology, Ecological Risk Assessment and Multiple Stressors, s. 326. Springer Science & Business Media, 2006. ISBN 9781402044748 (englanniksi)
- ↑ Justin Kavanagh: Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot, s. 164, 195. Suomentanut Jarkko Iisakka, Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen. Helsinki: Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4495-2
- ↑ Christian Huyghe, Alex De Vliegher, Bert van Gils & Alain Peeters: Grasslands and Herbivore Production in Europe and Effects of Common Policies, s. 210. Editions Quae, 2014. ISBN 9782759221561 (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Korkealla Tatralla, Suomen Kuvalehti, 09.02.1929, nro 6, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
