Tanskan kansankäräjävaalit 2022

2019 ← 1. marraskuuta 2022 → 2023

Kaikki 179 paikkaa kansankäräjille 90 paikkaa tarvitaan enemmistöön Äänestysprosentti 84,1 %   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Mette Frederiksen Jakob Ellemann-Jensen Lars Løkke Rasmussen Puolue Sosiaalidemokraatit Venstre Moderaatit Saadut paikat 50 23 16 Paikkojen muutos 2 20 16 Äänet 973 244 470 289 327 659 Kannatus 27,5 13,3 9,3 Muutos 1,6 10,1 9,3   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Pia Olsen Dyhr Inger Støjberg Alex Vanopslagh Puolue Sosialistinen kansanpuolue Tanskademokraatit Liberaali allianssi Saadut paikat 15 14 14 Paikkojen muutos 1 14 10 Äänet 292 915 285 614 278 098 Kannatus 8,3 8,1 7,9 Muutos 0,6 8,1 5,6   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue   Johtaja Søren Pape Poulsen Mai Villadsen Sofie Carsten Nielsen Puolue Konservatiivinen kansanpuolue Yhtenäisyyslista Radikaali Venstre Saadut paikat 10 9 7 Paikkojen muutos 2 4 9 Äänet 194 808 182 305 133 802 Kannatus 5,5 5,2 3,8 Muutos 1,1 1,7 4,8

Suurin puolue äänestysalueittain.

Pääministeri ennen vaaleja Mette Frederiksen Sosiaalidemokraatit Uusi pääministeri Mette Frederiksen Sosiaalidemokraatit

Tanskan kansankäräjävaalit 2022 järjestettiin 1. marraskuuta 2022. Vaaleissa valittiin 179 edustajaa kansankäräjille, joista 175 valitaan Tanskasta, kaksi Grönlannista ja kaksi Färsaarilta. Vaalit olivat ennenaikaiset ja järjestettiin sisäpoliittisen skandaalin vuoksi. Vaalit liittyivät vuonna 2020 tehtyyn päätökseen lopettaa maan kaikki 17 miljoonaa minkkiä koronaviruskriisiin vedoten. Tanska oli ennen minkkien lopettamista Euroopan unionin suurin turkistarhaaja. Myöhemmin paljastui, että päätös minkkien lopettamisesta oli lain vastainen.^[1]

Vaalien tulosta on kuvattu "täysin villiksi" ja poliittisena mullistuksena. Sosiaalidemokraatit saavuttivat vaaleissa enemmistön, mutta puoluekentän oikea laita mullistui vaaleissa täysin. 26 prosenttia kansanedustajapaikoista vaihtoi puoluetta ja niistä 30 meni kahdelle uudelle puolueelle. Vaalien suurin voittaja oli entisen pääministerin Lars Løkke Rasmussenin Moderaatit-puolue, joka nousi uutena puolueena 9,3 prosentin kannatukseen. Samoin Inger Støjbergin johtamat Tanskademokraatit saivat 8,3 prosentin kannatuksen.^[2]

Äänioikeutettuja ovat henkilöt, jotka täyttävät seuraavat ehdot:^[3]

• Vähintään 18-vuotias
• Tanskan kansalainen
• Asuu Tanskassa
• Ei ole todettu vajaavaltaiseksi

Ehdokkaaksi voivat asettua sellaiset äänioikeutetut henkilöt, joita ei ole rikostuomion vuoksi todettu vaalikelvottomiksi.^[4]

Mette Frederiksenin johtamat Sosiaalidemokraatit voittivat kansankäräjävaalit parhaalla tuloksella yli 20 vuoteen. Puolue sai vaaleissa 27,5 prosenttia äänistä ja 50 paikkaa. Frederiksen ilmoitti muodostavansa laajapohjaisen hallituksen.^[5] Perinteinen punainen blokki sai vaaleissa niukan enemmistön, mutta hallituksenmuodostajaksi nimitetty Frederiksen on luvannut muodostaa hallituksen poliittisen keskustan kautta.^[6]

Äänestysprosentti oli 84,1 %, mikä oli alhaisin 30 vuoteen.^[7]

Frederiksenin II hallitus aloitti toimintansa 14. joulukuuta 2022. Siihen kuuluivat sosiaalidemokraattien lisäksi myös moderaatit ja venstre. Kyseessä oli ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun hallituskumppanit ylittävät perinteisen vasemmisto-oikeisto -jaon.^[8]

Puolueet		Äänet			Paikat
		Ääniä	%	+/–	Paikat	+/–
	Sosiaalidemokraatit	973 244	27,5	+1,6	50	+2
	Venstre	470 289	13,3	-10,1	23	–20
	Moderaatit	327 659	9,3	Uusi	16	Uusi
	Sosialistinen kansanpuolue	292 915	8,3	+0,6	15	+1
	Tanskademokraatit	285 614	8,1	Uusi	14	Uusi
	Liberaali allianssi	278 098	7,9	+5,6	14	+10
	Konservatiivinen kansanpuolue	194 808	5,5	-1,1	8	-2
	Yhtenäisyyslista	182 305	5,2	-1,7	9	-4
	Radikaali Venstre	133 802	3,8	-4,8	7	-9
	Nye Borgerlige	129 410	3,7	+1,3	6	+2
	Alternativet	117 629	3,3	+0,3	6	+1
	Tanskan kansanpuolue	93 100	2,6	-6,1	5	-11
	Frie Grønne	31 762	0,9	Uusi	0	Uusi
	Kristillisdemokraatit	18 503	0,5	-1,2	0	–
Itsenäiset		4 241			0	0
Yhteensä		4 269 095	100 %		179