|
Tampereen VPK:n talo
Tampereen VPK:n talo (eli Vapaaehtoisen palokunnan talo[3]) on vuonna 1910 valmistunut vapaapalokunnan toimitalo ja seurantalo, joka sijaitsee Tampereen keskustassa, Pirkankadun ja Kortelahdenkadun kulmauksessa.[4][5][6] Kolmikerroksinen rapattu kivitalo on rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema, ja se edustaa jugendtyylin niin sanottua rationaalista suuntausta. Rakennuksen muotokieli on korostuneen geometrista. Kokonaisuutta hallitsee kadunkulmaan sijoitettu pyöreä tornimainen osa.[5][7][8] Vapaapalokunnan ohella rakennuksessa on toiminut vuosien varrella monenlaisia vuokralaisia. Toisessa kerroksessa sijaitsevassa suuressa juhlahuoneistossa on järjestetty muun muassa kokouksia, luentoja, teatterinäytöksiä ja tanssi-iltamia. Rakennus on palvellut myös sotilas- ja lavantautisairaalana sekä paperituotteita valmistaneen Pate Oy:n tehtaana.[9][10][11][12]  VPK:n historiaaHuhtikuussa 1873 perustettu VPK (Vapaaehtoinen Palosammutus- ja Korjauskunta) oli Tampereen ensimmäinen palokunta. Aluksi sillä ei ollut omaa rakennusta, vaan se toimi Kauppakadun varrella parissa eri paikassa. Vuonna 1892 kaupunki luovutti vapaapalokunnalle tontin vanhan hautausmaan vierestä, osoitteesta Kauppakatu 24 (nyk. Pirkankatu 8). Sinne valmistui arkkitehti Berndt Blomin suunnittelema puinen makasiinirakennus vielä saman vuoden aikana.[13][14] Vapaapalokunnan sammutustehtävät vähenivät huomattavasti sen jälkeen kun Tampereelle perustettiin vakinainen palokunta vuonna 1898. VPK jatkoi kuitenkin toimintaa kaupungin kakkospalokuntana sekä aktiivisena kansalais- ja sivistysjärjestönä.[13] Wivi Lönnin piirustuksetTampereen VPK:n uuden ”kokous- ja kalustohuoneen” suunnittelusta järjestettiin vuonna 1908 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Wivi Lönn. Kun hänen ehdotuksestaan tehtiin kustannusarvio, kävi ilmi, että suunnitelman toteutus olisi tullut vapaapalokunnalle liian kalliiksi. Jotta rakennuskustannukset pienenisivät, Lönn muutti talon piirustuksia. Jostain syystä myöskään tätä hänen toista, supistettua ehdotustaan ei toteutettu, vaan VPK:n talon suunnittelu annettiin Heikki Tiitolan tehtäväksi.[8][15][16] Tapaus jäi vaivaamaan Wivi Lönniä. Vuonna 1959 hän totesi tutkija Paula Kiviselle, ettei vieläkään ymmärtänyt, miksi hänen VPK-piirustuksensa sivuutettiin. Kirjassa Tampereen jugend (1982) Kivinen kirjoittaa: ”Vaikka talo tiettävästi onkin rakennettu asiallisin perustein, tunnen velvollisuudekseni näin tuoda julki arkkitehti Lönnin mieltä painaneen ajatuksen, jonka mukaan häntä oli tuolloin kohdeltu kaltoin.”[17] Rakennuksen statusVPK:n taloa ei ole suojeltu, mutta Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö on arvioinut sen rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittäväksi kohteeksi.[18][19] Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) VPK:n talo, viereiset Hiekan taidemuseo ja Pyynikin uimahalli sekä lähellä sijaitsevat Tampereen taidemuseo ja Amurin työläismuseokortteli on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[20] Lähteet
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||
