Takrur eli Tekrur oli keskiaikainen valtio Senegaljoen keski- ja alajuoksun eteläpuolella nykyisessä Senegalissa. Sen samanniminen pääkaupunki sijaitsi nykyisen Podorin tienoilla. Takrur lienee tukulorien arabiankielinen nimitys.^[1][2]

Ensimmäinen maininta Takrurista on 900-luvun puolivälistä, jolloin sitä hallitsi fulbedynastia Dya-Ogo. Vuosisadan lopulla heidän tilalleen tuli soninkelainen Nyakhate-klaani.^[1] Hallitsija War Djabi käännytti Takrurin ja naapurimaan Silan väestön muslimeiksi 1000-luvun alussa^[2]. Hänen seuraajansa taistelivat almoravidien rinnalla Ghanan valtakuntaa vastaan^[1].

Takrur oli 1000–1200-luvulla laaja valtakunta, joka ulottui Atlantin valtamereltä Faléméjoelle saakka. Se kävi vilkasta kauppaa Pohjois-Afrikan kanssa, jonne vietiin kultaa ja orjia. Tuontitavaroita olivat kankaat,^[1] kupari ja lasihelmet^[2]. Maan väestön muodostivat karjanhoitoa harjoittaneet fulbet sekä maata viljelleet wolofit ja sererit^[1].

1200-luvun lopulla Takrurista tuli Malin valtakunnan vasalli. Malin heikennyttyä 1300–1400-luvuilla se jakautui keskenään taistelleiksi pieniksi kuningaskunniksi. 1400-luvun puolivälissä osa niistä muodosti Djolofin valtakunnan ja loput joutuivat 1500-luvun vaihteessa Songhain alaisuuteen.^[1] Sittemmin alueelle syntyi Futa Toron fulbevaltakunta^[3].

Takrur esiintyy arabialaisissa lähteissä usein koko islamilaisen Länsi-Afrikan nimenä. Sen asukkaista on käytetty on käytetty nimityksiä takruri, monikossa takarir ja takarna.^[2]