Ensimmäinen maininta Takrurista on 900-luvun puolivälistä, jolloin sitä hallitsi fulbedynastia Dya-Ogo. Vuosisadan lopulla heidän tilalleen tuli soninkelainen Nyakhate-klaani.[1] Hallitsija War Djabi käännytti Takrurin ja naapurimaan Silan väestön muslimeiksi 1000-luvun alussa[2]. Hänen seuraajansa taistelivat almoravidien rinnalla Ghanan valtakuntaa vastaan[1].
Takrur oli 1000–1200-luvulla laaja valtakunta, joka ulottui Atlantin valtamereltäFaléméjoelle saakka. Se kävi vilkasta kauppaa Pohjois-Afrikan kanssa, jonne vietiin kultaa ja orjia. Tuontitavaroita olivat kankaat,[1] kupari ja lasihelmet[2]. Maan väestön muodostivat karjanhoitoa harjoittaneet fulbet sekä maata viljelleet wolofit ja sererit[1].
1200-luvun lopulla Takrurista tuli Malin valtakunnanvasalli. Malin heikennyttyä 1300–1400-luvuilla se jakautui keskenään taistelleiksi pieniksi kuningaskunniksi. 1400-luvun puolivälissä osa niistä muodosti Djolofin valtakunnan ja loput joutuivat 1500-luvun vaihteessa Songhain alaisuuteen.[1] Sittemmin alueelle syntyi Futa Toron fulbevaltakunta[3].
Takrur esiintyy arabialaisissa lähteissä usein koko islamilaisenLänsi-Afrikan nimenä. Sen asukkaista on käytetty on käytetty nimityksiä takruri, monikossa takarir ja takarna.[2]
Lähteet
↑ abcdefAfrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 448. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
↑ abcdThe Encyclopaedia of Islam, volume X, s. 142–143. Leiden: Brill, 2000. ISBN 90-04-11211-1
↑Encyclopedia of African History, s. 540. New York: Fitzroy Dearborn, 2005. ISBN 1-57958-245-1