Taikalyhtyyn kuului valonlähteenä toimiva öljylamppu, jonka valaisemia lasille maalattuja kuvia voitiin heijastaa tarkoitukseen sopivalle pinnalle linssin avulla. Kiertelevät projektionistit järjestivät 1800-luvulla Isossa-Britanniassa näytöksiä kaupungeissa. Varsinaisen "diakuvan" päälle saatettiin lisätä liikkuvia elementtejä erikoistehosteena.
Taikalyhtyä käytettiin myös opetusvälineenä. Esimerkiksi Marttaliittoon vuonna 1909 kanankasvatusta neuvomaan palkattu neuvoja Olga Autere sai avukseen taikalyhdyn, jonka avulla kanojen hoito, kanaloiden rakentaminen ja kananmunien tarkistaminen ja pakkaaminen myyntiä varten saatiin elävämmäksi.[1]