Taidekeskus Taarasti |
Taidekeskus Taarastin rakennus on valmistunut vuonna 1990. |
Tyyppi |
taidekeskus, kahvila |
Sijainti |
Taarastintie 6, 15560 Nastola |
Ylläpitäjä |
Nastolan Taideyhdistys ry |
Kotisivut |
www.taidekeskustaarasti.fi |
|
|
Infobox OK |
Taidekeskus Taarasti on Lahdessa (ent. Nastola) sijaitseva taidekeskus, jossa on vaihtuvia taidenäyttelyitä.[2] Keskus sijaitsee Pikku-Kukkasen rannalla, lähellä liikuntakeskus Pajulahtea.[2] Taidekeskus Taarastin toimintaa ylläpitää Nastolan Taideyhdistys ry.[3]
Taidekeskuksen nykyinen rakennus on valmistunut vuonna 1990, ja sen on suunnitellut nastolalainen arkkitehti Erkki Aarti.[3] Rakennuksessa on näyttelysali, jonka pinta ala on 240 neliötä.[3]
Alueella on myös kesänäyttämö, jossa on katos ja puiset penkit. Näyttämö on käytössä kesäaikaan, esimerkiksi kesäteatteriesityksissä. Taidekeskuksen tiloja vuokrataan myös yksityistapahtumia varten.[3]
Vuonna 2017 Taidekeskus Taarastille myönnettiin Aukusti-palkinto edeltävän vuoden merkittävästä päijäthämäläisestä kulttuuriteosta.[4]
Historia
Nastolan taideyhdistys perustettiin vuonna 1976.[5] Se vuokrasi Matinpalon suvun edustajilta Taarastin tontin vuonna 1981.[5] Vuokraamisen jälkeen tontilla käynnistyivät raivaustalkoot.[5] Niitä seuranneina vuosina taideyhdistyksellä oli Taarastin tontilla jo toimintaa.[5] Tontille valmistui esiintymislava kesäteatterin käyttöön.[4] Esimerkiksi vuonna 1989 kerrotaan olleen 30 eri tapahtumaa, joissa kävi 6000 kävijää.[5]
1980-luvulla taideyhdistyksen puheenjohtajana toimi Esko Koskinen, joka oli Vaakakoskinen Oy:n yrittäjä.[5] Koskinen oli merkittävä moottori taidekeskuksen perustamisessa, tontin vuokraamisessa ja uudisrakennuksen edistämisessä.[5] Hänet palkittiinkin vuonna 1989 vuoden nastolalainen tunnustuksella.[5]
Ajatus taidehallin perustamisesta oli jo tonttia vuokrattaessa, mutta rahoitus oli tuolloin vielä esteenä.[5] Taarastin merkitys huomattiin, ja kunnan päättäjät myönsivät sille vuonna 1988 rahoitusta, joka mahdollisti uudisrakennushankkeen.[5] Kaksikerroksisen rakennuksen suunnitteli nastolalainen arkkitehti Erkki Aarti.[5] Rakentaminen pääsi käyntiin keväällä 1989.[5] Vierasta työvoimaa kerrotaan olleen 1-2 henkeä kerrallaan, ja rakentamisessa talkoohengellä oli suuri merkitys.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla