Sámi soga lávlla

Sámi soga lávlla
kansallislaulun nuotit
kansallislaulun nuotit
Valtio saamelaiset
Säveltäjä Arne Sørlie
Sanoittaja Isak Saba
Suomenkielinen nimi Saamen suvun laulu


kansallislaulu laulettuna

Sámi soga lávlla (suom. "Saamen suvun laulu") on norjalaisen Isak Saban kirjoittama runo, joka julkaistiin Saǥai Muittalægje -lehdessä 1. huhtikuuta 1906. Saamelaiskonferenssissa vuonna 1986 päätettiin käyttää runoa saamelaisten kansallislauluna. Arne Sørlie sävelsi laulun ja melodia hyväksyttiin Helsingissä pidetyssä 15. saamelaiskonferenssissa vuonna 1992. Teksti on käännetty kaikille saamelaiskielille.[1]

Vuonna 2017 saamelaiskonferenssi teki aloitteen saamelaisten kansallisjoiun nimeämiseksi. Vuonna 2022 tällaiseksi valittiin Sámi eatnan duoddariid, jonka on tehnyt Nils-Aslak Valkeapää. Kyseessä ei ole uusi kansallislaulu.[2]

Pohjoissaamen versio (nykyortografia)

Guhkkin davvin Dávggáid vuolde
sabmá suolggai Sámieanan.
Duottar leabbá duoddar duohkin,
jávri seabbá jávrri lahka.
čohkat čilggin, čorut čearuin
allanaddet almmi vuostái.
Šávvet jogat, šuvvet vuovddit,
cáhket ceakko stállenjárggat
máraideaddji mearaide.
Dálvit dáppe buolašbiekkat,
muohtaborggat meariheamit.
Sámisohka sieluin mielain
eahccá datte eatnamiiddis:
Mátkálažžii mánuheabit,
giđđudeaddji guovssahasat, -
ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,
juhca jávrriin, jalgadasain,
geresskálla máđiid miel.
Ja go geassebeaivváš gollut
mehciid, mearaid, mearragáttiid,
golli siste guollebivdit
suilot mearain, suilot jávrriin.
Gollin čuvget čáhcelottit,
silban šovvot sámieanut,
šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,
luitet olbmát lávllodemiin
geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.
Sámieatnan sohkagoddi –
dat lea gierdan doddjokeahttá
goddi čuđiid, garrogávppiid,
viehkes vearrevearroválddiid.
Dearvva dutnje, sitkes sohka!
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!
Eai leat doarut dorrojuvvon,
eai leat vieljain varat vardán
sámi siivo soga sis.
Máttarádját mis leat dovle
vuoitán vearredahkkiid badjel.
Vuostálastot, vieljat, miige
sitkatvuođain soardiideamet!
Beaivvi bártniid nana nálli!
Eai du vuoitte vašálaččat,
jos fal gáhttet gollegielat,
muittát máttarmáttuid sáni:
Sámieatnan sámiide!

Lähde:[3]

Otto Mannisen suomennos

Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.
Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.
Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.
Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!
Saivat esi- isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat
Saamien on Saamen maa!

Lähde:[3]

Katso myös

Lähteet

  1. Kansalliset symbolit Sámiráđđi. Viitattu 22.7.2020. (norja)
  2. Nils-Aslak Valkeapään joiku on valittu saamelaisten kansallisjoiuksi – kuuntele kappale edesmenneen taiteilijan itsensä esittämänä Yle Uutiset. 15.8.2022. Viitattu 6.2.2024.
  3. a b Saamen suvun laulu Saamelaiskäräjät. 2024. Viitattu 6.2.2024.

Aiheesta muualla