Syyrian sisällissodan tapahtumat vuosina 2014 ja 2015 olivat lähinnä islamilaistaistelijoiden etenemistä ja
eri ulkomaiden vastauksia tähän uhkaan. Isis valtasi suuren alueen Syyriassa ja Irakissa vuonna 2014 ollen vuoden 2015 kesällä lähellä Damaskosta ja Aleppoa.
Islamilaistaistelijoiden eteneminen 2014
Muut kapinallisryhmät ja al-Qaida-kytkentäinen Isis taistelivat ankarasti keskenään[1] vuoden 2014 tammikuun alussa.
Hallitus sai toukokuussa 2014 pääosin haltuunsa pitkään kapinakeskuksena toimineen Homsin kaupungin, ja kapinallisia evakuoitiin sieltä pois sopimuksen pohjalta.[2]
Syyrian armeija menetti vuonna 2014 20 000 miestä. Miehistöpula vaivasi ja asepalveluksen välttely lisääntyi. Sotatoimet siirtyivät yhä enemmän Hizbollahille ja paikallisille miliiseille. Maltillinen oppositio kutistui vuonna 2014 entisestäänkin.[3] Länsi aloitti ilmaiskut Isis:in asemiin syksyllä 2014, mutta ei kyennyt näillä estämään sen etenemistä.[4] Isisin eteneminen sai lännen hiljentämään Assadin vastaista retoriikkaansa.[5]
Isisin eteneminen 2015, ilmaiskut
Sodassa tapahtui uusi käänne maaliskuussa vuonna 2015. Äärisunnien taistelujärjestöt etenivät monin paikoin.
Muun muassa al-Nusran rintama valtasi Idlibin maaliskuun lopussa 2015. Kapinalliset etenivät Etelä-Syyriassa. Isis hyökkäsi Jarmukin pakolaisleiriin. Näin Isis-taistelijat etenivät pääsiäiseen mennessä noin 10 km:n päähän Damaskoksesta. Hallituksen hyökkäys Aleppossa pysähtyi,[6] Isis valtasi Palmyran toukokuussa 2015, ja valvoi noin puolta Syyrian pinta-alasta[7] ja koko Irakin ja Syyrian välistä rajaa.[8] Huhtikuussa Syyria käytti ainakin yhdessä paikassa kemiallisia aseita ilman että länsivallat puuttuivat asiaan.[9] Venäjä alkoi enemmän tukea Assadia, jonka hallitus uukasi kaatua.[10]
Venäjä sijoitti Syyriaan ilmavoimia ja laivastoa sekä näitä suojelevia pieniä maajoukkoja syyskuussa 2015. Venäläiset koneet aloittivat Assadia tukevat ilmaiskut 30. syyskuuta 2015.[11] Isis jatkoi silti etenemistään.[12] Ilmaiskujen painopiste oli selvästi pohjoiseen ei-Isis-kapinallisaluiella.[13] Aleppon lähellä oli näkyvissä hallituksen suurhyökkäyksen enteitä lokakuun puolivälissä.[14] Hallituksen joukot olivat parin ensimmäisen ilmaiskuviikon jälkeen edenneet suurin tappioin, mm monia panssareita tuhottiin.
19. lokakuuta kapinalliset alkoivat onnistua vastahyökkäyksissään.[15][16] Hallituksen joukot valtasivat Aleppon lähellä olleen lentokentän[17] ja etenivät seuraavina päivinä Aleppon lähellä.[18] Turkin ilmavoimat ampuivat alas
Syyriassa tehtävissään olleen Venäjän ilmavoimien koneen, jonka sanoivat loukanneen maan ilmatilaa.[19] Iso-Britannia aloitti 3. joulukuuta Isisin vastaiset ilmaiskut.[20] Myös Saksa päätti osallistua Isisin vastaisiin sotatoimiin.[21] YK:n turvallisuusneuvosto sopi rauhansuunnitelmasta, mutta ulkovallat kiistelivät yhä Assadin asemasta ja terroristijärjestöjen listastakin.[22] Israel tappoi ilmaiskulla Damaskokseen siellä olleen merkittävän Hizbollah-johtajan.[23]