Tämä artikkeli käsittelee joululaulua. Muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.
Sydämeeni joulun teen on suomalainen joululaulu, jonka on säveltänyt Kassu Halonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Kappaleen levytti vuonna 1988 Vesa-Matti Loiri samannimiselle albumilleen, ja myöhemmin siitä on tehty useita levytyksiä.
Kappale syntyi Flamingo-levy-yhtiön toimistolla marraskuussa 1988, kun sanoittaja ja yhtiön johtaja Vexi Salmi huomasi, että Vesa-Matti Loirin tekeillä olleelta joululevyltä puuttui vielä yksi kappale. Salmi kirjoitti nopeasti tekstin ja vei sen viereisessä huoneessa istuneelle säveltäjä Kassu Haloselle. Salmi antoi ohjeeksi, että mieluiten Bachia kunnioittaen fuugatyyppisesti. Halonen luki Salmen tekstin kolme kertaa, ja hänen päässään alkoi soida. Hän lauloi kappaleen nauhalle katkaisematta nauhoitusta kertaakaan. Taustaksi hän soitti syntetisaattoria. Kun Salmi palasi huoneeseen muuttaakseen tekstistä muutaman sanan, Halonen soitti kappaleen hänelle. Salmi totesi, että mitään muutoksia ei tarvita ja kappale on valmis virsikirjaan. Koko kappaleen tekemiseen ei kulunut puoltakaan tuntia. Kappale äänitettiin seuraavana päivänä, jolloin Loiri lauloi kappaleen levylle yhdellä ainoalla otolla. Levy myi enemmän kuin yksikään toinen joululevy.[1][2]
Vexi Salmen mukaan laulua on vastustettu epäkristillisenä, koska kriitikot pitävät sitä harhaoppisena. Salmen mukaan "ahdasmieliset" saivat laulun vuonna 2005 pois Suomen Lähetysseuran julkaisemasta vihkosesta Kauneimmat joululaulut.[3] Tämä osoittautui väärinkäsitykseksi, joka oikaistiin Yleisradion jouluohjelmassa Salmesta. Kauneimmat joululaulut -vihkon laulut vaihdetaan vuosittain. Sen jälkeen laulu onkin palannut vuorollaan Kauneimmat joululaulut -vihkoon.
Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja Martti Heikkilä on huomannut laulua laulettavan usein väärin ja todennut syyksi sen, että Suureen toivelaulukirjaan on päässyt aikoinaan hieman virheellinen sanoitus. Toivelaulukirjasta virheet ovat levinneet muihinkin julkaisuihin, kuten Kauneimmat joululaulut -vihkoon.[4]
Lähteet
Viitteet