Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Mallineet suomeksi
Sveitsin liittopresidentti
Bundespräsident (saksaksi) Président(e) de la Confédération (ranskaksi)
Presidente della Confederazione (italiaksi) President(a) da la Confederaziun (retoromaaniksi)
Sveitsin valaliiton presidentti eli Sveitsin liittopresidentti on maan toimeenpanovaltaa käyttävän seitsemänjäsenisen liittoneuvoston johtaja. Sveitsin liittokokous valitsee vuosittain liittopresidentin, joka johtaa liittoneuvoston kokouksia ja hoitaa edustustehtäviä. Liittopresidentillä on juridisesti samat oikeudet ja velvoitteet kuin muilla kuudella liittoneuvoston jäsenellä. Perinteisesti tehtävään valitaan liittoneuvoston jäsen ikäjärjestyksessä, ja edellisen vuoden varapresidentistä tulee seuraavan vuoden liittopresidentti. Liittopresidentti ei ole Sveitsin valtionpäämies, vaan koko liittoneuvosto muodostaa kollektiivisen valtionpäämiehen roolin[2].
Kun liittoneuvostossa pidetään sitova äänestys ja äänet menevät tasan, liittopresidentti - liittoneuvoston puheenjohtajana - antaa ratkaisevan äänen, tai voi myös äänestää tyhjää.[3]
Oman hallinnonalansa valvonnassa lisäksi liittopresidentti suorittaa joitakin edustustehtäviä, joita yleensä hoitaa yksi valtionpäämies muissa demokratioissa. Esimerkiksi Sveitsin Yhdistyneiden kansakuntien jäsenyyden alusta alkaen Sveitsin liittopresidentit ovat joskus puhuneet Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen avajaisistunnossa muiden valtioiden ja hallitusten päämiesten kanssa.[4][5]
Koska Sveitsillä ei ole yhtä valtionpäämiestä, maa ei järjestä valtiovierailuja. Ulkomaille matkustettaessaan liittopresidentti tekee niin vain hallinnonosansa johtajana. Liittoneuvoston seitsemän jäsentä vastaanottavat vierailevat valtionpäämiehet yhdessä. Valtioiden väliset sopimukset allekirjoitetaan koko liittoneuvoston nimissä, ja kaikki liittoneuvoston jäsenet allekirjoittavat sopimukset ja muut vastaavanlaiset asiakirjat.lähde?selvennä
Liittopresidentti valitaan liittoneuvoston edustajakokouksessa yhdeksi vuodeksi.[6][7][8]
Historiaa
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: mistä lie?
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: pitäisi saada oikeaa suomea
1800-luvulla valinta liittopresidentiksi olivat palkintovirka arvostetulle liittoneuvoston jäsenille. Muutama vaikutusvaltainen hallituksen jäsen sivuutettiin kuitenkin säännöllisesti liittopresidentin valinnassa. Yksi tällainen esimerkki on Wilhelm Matthias Naeff, joka oli liittoneuvoston jäsen 27 vuotta ja liittopresidentti vain kerran, vuonna 1853.
1900-luvun alkupuolella liittopresidentin valinta oli yleensä yksimielinen. Kirjoittamaton sääntö oli, että liittoneuvoston jäsen, joka ei ollut ollut liittopresidentti, valittiin liittopresidentiksi. Siksi jokainen liittoneuvoston jäsen sai vuoron vähintään seitsemän vuoden välein. Ainoa kysymys vaaleissa oli, kuinka monta ääntä valintaan vaadittiin. 1970- ja 1980-luvulla 200:ta ääntä, 246 mahdollista, pidettiin erinomaisena tuloksena, mutta puolueiden poliittisten konfliktien lisääntyessä 180 ääntä on kunnioittava tulos.
Vuoteen 1920 asti liittoneuvoston presidentti hoiti myös Sveitsin ulkoministerin tehtävää. Näin ollen joka vuosi tapahtui niin, että tehtävää hoitava liittopresidentti jäi eläkkeelle hän palasi entiseen virkaansa ja uusi liittopresidentti otti ulkoministeriön salkun. Vastaavasti liittoneuvoston presidentti ei perinteisesti lähtenyt Sveitsistä heidän toimikautensa aikanaselvennä.
↑Nenad Stojanović: Party, Regional and Linguistic Proportionality Under Majoritarian Rules: Swiss Federal Council Elections. Swiss Political Science Association, Määritä ajankohta! Geneve: Swiss Political Science Review. 1662-6370 doi:10.1111/spsr.12208 [Wiley Online Library Artikkelin verkkoversio]. Viitattu 6.5.2019. (englanniksi)
↑Hug, Simon; Wegmann, Simone: Ten Years in the United Nations: Where Does Switzerland Stand? Swiss Political Science Review, 1 June 2013, 19. vsk, nro 2, s. 212–232. Geneva, Switzerland: Swiss Political Science Association. doi:10.1111/spsr.12034ISSN 1662-6370Artikkelin verkkoversio.
↑Emerson, Peter: Defining Democracy: Voting Procedures in Decision-Making, Elections and Governance, s. 125-126. 2nd painos. Berlin, Germany: Springer-Verlag, 2012. ISBN 978-3-642-20904-8Teoksen verkkoversio.
↑Stojanović, Nenad: Party, Regional and Linguistic Proportionality Under Majoritarian Rules: Swiss Federal Council Elections. Swiss Political Science Review, 1 March 2016, 22. vsk, nro 1, s. 41–58. Geneva, Switzerland: Swiss Political Science Association. doi:10.1111/spsr.12208ISSN 1662-6370Artikkelin verkkoversio.