Alin sai kotonaan kristillisen kasvatuksen ja tuli ylioppilaaksi Uppsalassa, Fjellstedtin koulussa (Fjellstedtska skolan). Hän opiskeli teologiaa ja vihittiin papiksi vuonna 1879. Hän toimi pappina Fågelåsissa ja Svenstorpissa Skaran hiippakunnassa. Vuoden 1917 reformaation juhlavuoden juhlan yhteydessä hänestä tuli teologian tohtori.[1]
Alin oli kiinnostunut virsikirjan uudistamisesta ja hän julkaisi oman virsikirjaehdotuksensa vuonna 1903, jossa hän jätti sivuun kaikki virret, joissa oli neologian vaikutteita ja hän oli liittänyt ehdotukseensa useita vuoden 1695 virsikirjan virsiä joita ei ollut vuoden 1819 virsikirjassa. Hymnologiaa käsittelevien kirjoitustensa ja runojensa ohella hän julkaisi useita kirkollisia ja teologisia kirjoituksia, jotka edustivat selvästi ortodoksista, puhdasoppista ajattelua.[2]
Alin on kirjoittanut muutamia virsiä, joista yksi on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa, virsi 375, "Upp, Sion, att prisa och lova din Gud". Se on vuodelta 1906 ja julkaistu Edvard EversinTillägg till 1819 års psalmbok -kirjassa reformaation päivän virtenä. Virsikirjaan se tuli 1937 lyhennettynä ja muokattuna.[3] Se oli suomeksi Luulajan virsikirjassa, virsi 161 "Yö synkkä nyt väistyi, mi peitti tään maan, Ja taas sana Herran meill' luo valoaan" Per Boremanin ja O. H. Jussilan suomentamana 1944.[4] Vuoden 2002 suomenkielisessä virsikirjassa sen teksti "Oi riemuitse, kiitä nyt taas Jumalaa" on Niilo Rauhalan käännös vuodelta 1997.
Lähteet
↑Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 14. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
↑Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken
Band 2 Psalmerna 205-429, s. 434. Wessmans musikförlag AB Visby, 2017. ISBN 978-91-877-1052-0
↑Ruotsin kirkon virsikirja
Kuninkaan käskystä toimitettu vuonna 1972. (Virsi 161) Verbum / Kyrkliga centralförlaget Tukholma, 1972.
