Suzuki Jimny

Vuonna 2018 esiteltyjä neljännen sukupolven Jimnyjä.

Suzuki Jimny on japanilaisen Suzukin pieni nelivetoinen maastoauto, jonka ensimmäinen sukupolvi tuotiin markkinoille vuonna 1970. Jimnyn konseptina on ollut tarjota aidosti maastokelpoinen auto edullisella hinnalla. Malli on uudistunut tavanomaisia henkilöautoja harvemmin: kolmatta sukupolvea valmistettiin 20 vuotta, kunnes vuonna 2018 julkistettiin auton neljäs sukupolvi.[1] Alusta asti Jimnyssä on ollut erillinen tikapuurunko, kytkettävä neliveto ja alennusvaihde[2]. Vuodesta 2021 Jimnyä myydään Euroopassa vain kaksipaikkaisena pakettiautona, koska malli ei yltänyt henkilöautoilta vaadittaviin EU:n päästörajoihin[3].

1. sukupolvi

Alkuperäinen vuoden 1970 Jimny Paris Motor Show’ssa 2018.

Vuonna 1970 esitelty Jimny oli Suzukin ensimmäinen nelivetoinen automalli. Japanissa Kei-autoksi luokiteltu Jimny oli varustettu 360 kuutiosenttimetrin ilmajäähdytteisellä, kaksisylinterisellä kaksitahtimoottorilla, jota Suzuki käytti myös moottoripyörissään. Jeepin tavoin Jimnyssä oli kaksi vaihteistoa, toinen taka-akselia käyttävä synkronoitu neliportainen ja toinen etuakselia käyttävä kaksivaihteinen.[4]

2. ja 3. sukupolvi

Vuonna 1981 esiteltyä Jimnyn toista sukupolvea tuotiin Suomeen syksystä 1982 lähtien nimellä Suzuki SJ410. Se oli varustettu 970 cm3 vesijäähdytteisellä moottorilla, joka tuotti 45 hevosvoimaa ja 110 km/h huippunopeuden.[5] Toinen sukupolvi oli muotoilultaan kulmikas, vuonna 1998 esitelty kolmas pyöristetympi.[6]

Suzuki Jimnyn kolmanteen sukupolveen perustui myös Japanin kei-automarkkinoille suunnattu Mazda-malli AZ-Offroad, joka oli varustettu 658-kuutioisella turboahdetulla bensiinimoottorilla[7].

4. sukupolvi

Neljännen sukupolven malleja myytiin Euroopassakin aluksi nelipaikkaisina henkilöautoina, joiden hinnat alkoivat noin 25 tuhannesta eurosta. Iltalehden koeajossa siinä nähtiin jopa samoja piirteitä ja ominaisuuksia kuin kymmenen kertaa kalliimmissa Mercedes-Benzin G-sarjan autoissa[8]. Uusi Suzuki Jimny pääsi World Car Awards -kilpailun finaaliin kolmessa sarjassa. Suomessa se voitti vuonna 2019 oman sarjansa Iltalehden vuosittaisessa Vuoden auto Suomessa -äänestyksessä.[9]

Pian auto vedettiin kuitenkin pois Euroopan markkinoilta, koska se ei täyttänyt Euroopan unionin vaatimuksia hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta. Jimnyn takaistuin poistettiin ja automalli tuotiin uudelleen Euroopan markkinoille Jimny LCV -nimisenä pakettiautona, joiden päästörajat ovat henkilöautoja väljemmät. Samalla versioiden määrä supistui yhteen, jossa on 100-hevosvoimainen 1,5 litran bensiinimoottori ja manuaalivaihteisto.[3]

Lähteet

  1. ↑ Teemu Granström: Oman tiensä kulkija – Suzuki Jimny on edullinen aito maasturi Autotalli.com. 23.10.2018. Viitattu 7.1.2020.
  2. ↑ Jari Kainulainen: Pikkuruinen japanilaisauto onkin varsinainen peto maastossa Kauppalehti. 2.12.2018. Viitattu 7.1.2020.
  3. ↑ a b Täällä taas: Suzuki Jimny palaa markkinoille kiertämällä päästörajoja pakettiautona moottori.fi. 11.9.2020. Viitattu 14.5.2021.
  4. ↑ TM:n arkistoista vuodelta 1970: Suzuki paljasti ensimmäisen "nelipyörävetoisen ajokkinsa", Jimnyn Tekniikan Maailma. 9.4.2019, julkaistu alun perin numerossa 7/1970. Viitattu 7.1.2020. (Digitilaajille.)
  5. ↑ Jansson, Matti: Ketterä minimaasturi. Helsingin Sanomat, 20.9.1982. HS Aikakone (digitilaajille).
  6. ↑ Tältä näyttää uusi Suzuki Jimny – edeltäjä markkinoiden halvin maasturi Ilta-Sanomat. 19.6.2018. Viitattu 7.1.2020.
  7. ↑ Helander, Benjamin: Nimi muutettu: Mazda AZ-Offroad oli Suzuki Jimnyn 660-kuutioinen kei-sisar Moottori. 28.2.2024. Viitattu 29.2.2024.
  8. ↑ Pekka Virtanen: Ensikoeajossa täysin uusi Suzuki Jimny: Äijämäinen tosimaasturi Iltalehti. 26.9.2018. Viitattu 7.1.2020.
  9. ↑ Suzuki Jimny voitti IL Vuoden Auto Suomessa 2019 -palkinnon koneporssi.com. 15.2.2019. Viitattu .1.2020.

Aiheesta muualla