Suomen urheilu 2015 käsittelee vuoden 2015 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija	Urheilija	Urheilumuoto
1.	Tero Pitkämäki	Yleisurheilu
2.	Kaisa Mäkäräinen	Ampumahiihto
3.	Jenna Laukkanen	Uinti
4.	Petra Olli	Paini
5.	Roope Tonteri	Lumilautailu
6.	Roman Eremenko	Jalkapallo
7.	Amanda Kotaja	Yleisurheilu
8.	Teuvo Teräväinen	Jääkiekko
9.	Kaisa Lehtonen	Triathlon
10.	Petteri Koponen	Koripallo
Lähde: [1]

Vuoden valmentajaksi valittiin keihäänheittovalmentaja Petteri Piironen.^[1]

• Euroopan kisoissa 12.–28.6. Bakussa, Azerbaidžanissa Suomi saavutti yhden pronssimitalin, joka tuli ammunnasta.^[2][3]

• FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–5.12. Le Lamentinissa, Martiniquella Juuso Väisänen saavutti miesten kilpailussa hopeaa.^[4]
• FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–16.5. Dordrechtissa, Alankomaissa Juuso Väisänen saavutti miesten sarjassa hopeaa.^[5]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–15.2. Beaver Creekissä ja Vailissa, Yhdysvalloissa Andreas Romar sijoittui superalppiyhdistetyssä seitsemänneksi ja Marcus Sandell suurpujottelussa 14:nneksi.^[6]

• Naisten ensimmäisissä Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–8.8. Espanjassa Suomi voitti kultaa voitettuaan loppuottelussa Ison-Britannian 50–12.^[7]

• Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–18.9. Lonatossa, Italiassa Marika Salmi, Noora Antikainen ja Satu Mäkelä-Nummela saavuttivat trapin joukkuekilpailussa hopeaa.^[8]
• Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–8.3. Arnhemissa, Alankomaissa Tomi-Pekka Heikkilä, Heikki Lähdekorpi ja Krister Holmberg voittivat kultaa liikkuvan maalin sekajuoksujen joukkuekilpailussa. Heikkilä saavutti henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia.^[9]
• Kivääri-, pistooli- ja haulikkolajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 18.7.–1.8. Mariborissa, Sloveniassa Tomi-Pekka Heikkilä, Krister Holmberg ja Heikki Lähdekorpi saavuttivat hopeaa liikkuvan maalin sekajuoksujen joukkuekilpailussa.^[10]
• Euroopan kisoissa 12.–28.6. Bakussa, Azerbaidžanissa Marko Kemppainen saavutti skeetissä pronssia.^[11]

• Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 5.–15.3. Kontiolahdella. Kaisa Mäkäräinen saavutti pronssia 15 kilometrin normaalimatkalla. Sekaviestissä Suomen joukkue sijoittui yhdeksänneksi^[12]
• Maailmancupin 2014–2015 kokonaiskilpailussa Kaisa Mäkäräinen sijoittui toiseksi.^[13]

• Rallin maailmanmestaruussarjassa Volkswagenilla ajanut Jari-Matti Latvala sijoittui toiseksi. Kauden aikana ajetuista 13 osakilpailusta Latvala voitti toukokuussa Portugalin rallin, heinä-elokuussa Suomen rallin ja lokakuussa Korsikan rallin.^[14]
• Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa Ferrarilla ajanut Kimi Räikkönen sijoittui neljänneksi ja Williams-kuljettaja Valtteri Bottas viidenneksi. Räikkönen saavutti kauden aikana kolme palkintokorokesijoitusta ja Bottas kaksi.^[15]

• Poolin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–22.4. Vale do Lobossa, Portugalissa Jani Uski saavutti pronssia kasipallossa ja Marika Poikkijoki samanlaisen mitalin 10-pallossa. Pyörätuolisarjassa Jouni Tähti voitti kultaa ysipallossa ja 10-pallossa.^[16]

• Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–22.3. Sapporossa, Japanissa Sanna Puustisen kipparoima Suomen joukkue sijoittui 12 joukkueen turnauksessa 11:nneksi voitettuaan vain kaksi ottelua.^[17]
• Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 28.3.–5.4. Halifaxissa, Kanadassa Aku Kausteen kipparoima Suomen joukkue sijoittui neljänneksi. Se selviytyi mitaliotteluihin voitettuaan uusintaottelussa Yhdysvallat 6–5 mutta hävisi sitten välierässä Ruotsille 4–7 ja pronssiottelussa Kanadalle 4–8.^[18]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–25.1. Kreischbergissä, Itävallassa Jussi Penttala sijoittui kumparelaskussa yhdeksänneksi ja Antti-Jussi Kemppainen lumikourussa kymmenenneksi.^[19]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–15.2. Hamarissa, Norjassa Suomi sai kahdeksan mitalia. Naisten keskimatkalla Milka Reponen, Marjut Turunen, Mervi Pesu ja Mira Kaskinen ottivat neloisvoiton. Pitkällä matkalla Kaskinen sijoittui hopealle. Staffan Tunis voitti kultaa miesten keskimatkalla ja saavutti pronssia pitkällä matkalla. Sekaparien sprinttiviestissä Kaskinen ja Tunis saavuttivat hopeaa. Naisten viestissä Reponen, Kaskinen ja Pesu ottivat hopeaa.^[20]
• Euroopan-mestaruuskilpailuissa 19.–25.1. Lenzerheidessä, Sveitsissä Mervi Pesu voitti kultaa keskimatkalla ja saavutti hopeaa sprintissä. Viestissä Milka Reponen, Mira Kaskinen ja Pesu saavuttivat hopeaa. Miesten puolella Staffan Tunis sijoittui kolmessa henkilökohtaisessa lajissa ja myös viestissä neljänneksi.^[21]

• Neljä vuotta Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana toiminut Mixu Paatelainen erotettiin tehtävästään 14.6. ja loppuvuoden tehtävää hoiti Markku Kanerva. Seuraavaksi päävalmentajaksi nimitettiin 12.8. ruotsalainen Hans Backe, joka aloitti tehtävässä vuoden 2016 alussa.^[22]
• Suomen A-maajoukkue hävisi Euroopan-mestaruuskarsinnoissa maaliskuussa vieraskentällä Pohjois-Irlannille 2–1 ja kesäkuussa kotikentällä Unkarille 0–1. Markku Kanervan alaisuudessa joukkue pelasi syys-lokakuussa loput karsintaottelut tappioitta: vieraissa voitto Kreikasta 0–1, kotona voitto Färsaarista 1–0 sekä tasapelit Romanian kanssa vieraissa ja Pohjois-Irlannin kanssa kotona lukemin 1–1.^[23]
• Venäjän jalkapalloliigan kauden 2014–2015 parhaaksi pelaajaksi valittiin Moskovan TsSKA:ta edustanut Roman Eremenko.^[24]

• Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 28.3.–4.4. Malmössä, Ruotsissa Pasi Mustosen valmentama Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Kanadalle 0–3 ja voitettuaan pronssiottelussa Venäjän 4–1. Jenni Hiirikoski valittiin kisojen parhaaksi puolustajaksi ja hänen lisäkseen suomalaisista tähdistökentälliseen valittiin maalivahti Meeri Räisänen.^[25]
• Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–17.5. Prahassa ja Ostravassa, Tšekissä Kari Jalosen valmentama Suomi sijoittui kuudenneksi sijoituttuaan alkulohkossaan toiseksi mutta hävittyään puolivälierissä Tšekille 3–5. Pekka Rinne valittiin kisojen parhaaksi maalivahdiksi.^[26]
• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Kärpät, joka voitti loppuottelusarjassa tamperelaisen Tapparan otteluvoitoin 4–3. Loppuotteluista viisi ratkesi jatkoajalla, ja seitsemännen loppuottelun jatkoaikamaalin teki Sebastian Aho peliajassa 81.00. Pronssille sijoittui jyväskyläläinen JYP.^[27] Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Tampereen Ilveksen ja Helsingin IFK:n välinen ottelu kesti ennätykselliset 134.14 minuuttia.^[28]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Espoo Blues, hopeaa sai runkosarjan voittanut JYP ja pronssille sijoittui Tampereen Ilves.^[29]
• Teuvo Teräväinen ja uransa tähän kauteen lopettanut Kimmo Timonen voittivat Stanley Cupin, kun Chicago Blackhawks voitti 15.6. ratkaisevaksi jääneessä kuudennessa loppuottelussa Tampa Bay Lightningin. Voittajajoukkueeseen kuului myös maalivahti Antti Raanta, joka ei kuitenkaan esiintynyt pudotuspeleissä.^[30]

• Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 29.3.–4.4. Habarovskissa, Venäjällä Suomi sijoittui neljänneksi voitettuaan puolivälierässä Norjan 13–5 sekä hävittyään välierässä Ruotsille 1–10 ja pronssiottelussa Kazakstanille 6–8. Alkulohkossa Suomi pelasi Kazakstanin kanssa tasapelin.^[31]
• Miesten Suomen-mestaruuden vei Mikkelin Kampparit, joka voitti 14.3. Helsingin Brahenkentällä pelatussa loppuottelussa Helsingin IFK:n 6–3. Pronssille sijoittui runkosarjan voittanut Lappeenrannan Veiterä.^[32]

• Pekka Salminen valittiin Suomen naisten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi kesäkuun alusta lukien.^[33]
• Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–20.9. Henrik Dettmannin valmentama Suomi, joka pelasi Ranskassa, voitti viidestä alkulohko-ottelustaan kaksi ja selviytyi jatkoon. Neljännesvälierissä Suomi hävisi Serbialle 81–94 ja sijoittui turnauksessa 16:nneksi.^[34]
• Naisten maajoukkueen päävalmentajaksi valittiin kesäkuun alusta alkaen Pekka Salminen.^[35]
• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Pekka Salmisen valmentama Joensuun Kataja, joka voitti ratkaisevassa viidennessä loppuottelussa loimaalaisen Bisonsin pistein 88–85. Mestaruus oli Katajalle ensimmäinen. Pronssia sai kotkalainen KTP-Basket.^[36]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran lappeenrantalainen Catz, hopeaa sai kaikki kolme loppuottelua hävinnyt Äänekosken Huima ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Torpan Pojat.^[37]
• Petteri Koponen oli venäläisjoukkueensa BK Himkin mukana voittamassa Eurocupia eli Euroopan toiseksi korkeinta sarjakilpailua ja hänet valittiin cupin tähdistöviisikkoon.^[38]

• Kaj Kekki valittiin toukokuussa Suomen miesten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi. Hän oli tehtävässä aiemmin vuosina 1993–1998.^[39]
• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Riihimäen Cocks, hopeaa sai helsinkiläinen Dicken ja pronssille sijoittui kauniaislainen HC West.^[40]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Dicken, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui siuntiolainen Sjundeå IF.^[41]

• Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–18.10. Bulgariassa ja Italiassa Tuomas Sammelvuon valmentama Suomi voitti kolmesta alkulohko-ottelustaan yhden ja selviytyi jatkoon. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Suomi hävisi Italialle 0–3 ja sijoittui turnauksessa 12:nneksi.^[42]
• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kokkolan Tiikerit, joka voitti kaikki 11 pudotuspeliään, neljä loppuottelua mukaan lukien. Hopeaa sai Hurrikaani-Loimaa ja pronssille sijoittui Vammalan Lentopallo.^[43]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti seitsemännen peräkkäisen kerran salolainen LP Viesti, joka hävisi koko kauden aikana vain yhden ottelun, runkosarjassa Oriveden Ponnistukselle. Hopeaa sai LP Kangasala ja pronssille sijoittui hämeenlinnalainen HPK.^[44]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–24.1. Kreischbergissä, Itävallassa Roope Tonteri voitti kultaa big airissa ja saavutti hopeaa slopestylessa. Merika Enne saavutti big airissa hopeaa.^[45]
• Maailmancupissa 2014–2015 Janne Korpi voitti freestylelajien kokonaiscupin ja slopestyle-cupin. Petja Piiroinen sijoittui molemmissa toiseksi. Ella Suitiala oli slopestyle-cupissa kolmas ja freestylelajien kokonaiskilpailussa neljäs.^[46]

• Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjan sivuvaunuluokassa Pekka Päivärinta ja Kirsi Kainulainen saavuttivat pronssia. Kainulaisesta tuli lajin ensimmäinen naispuolinen MM-mitalisti. Mika Kallio sijoittui Moto2-luokassa 15:nneksi ja Niklas Ajo Moto3-luokassa 22:nneksi. Niklaksen isän Aki Ajon johtaman Ajo Motorsport -tallin ranskalaiskuljettaja Johann Zarco voitti Moto2-luokan maailmanmestaruuden.^[47]
• Enduron maailmanmestaruussarjassa Eero Remes voitti Enduro 1 -luokan maailmanmestaruuden ja Matti Seistola saavutti Enduro 3 -luokassa pronssia. MM-joukkuekilpailussa Suomi saavutti pronssia.^[48]

• Ammattinyrkkeilijä Eva Wahlström voitti WBC-liiton ylemmän höyhensarjan maailmanmestaruuden ottamalla 25.4. Helsingin Hartwall Arenassa voiton argentiinalaisesta Natalia del Valle Aguirresta tuomariäänin 3–0. Samassa tapahtumassa Edis Tatli nousi kevyensarjan Euroopan-mestariksi voittamalla ranskalaisen Yvan Mendyn tuomariäänin 3–0. Robert Helenius voitti 19.12. Helsingissä toistamiseen raskaansarjan Euroopan-mestaruuden voittamalla saksalaisen Franz Rillin kaikin tuomariäänin.^[49]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–12.9. Las Vegasissa, Yhdysvalloissa Petra Olli saavutti hopeaa vapaapainin alle 58-kiloisten sarjassa. Rami Hietaniemi hävisi pronssiottelunsa ja päätyi sijoille 5–6 mutta saavutti kuitenkin olympiapaikan kreikkalais-roomalaisen painin alle 85-kiloisten sarjassa.^[50]
• Euroopan kisojen yhteydessä käydyissä Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.6. Bakussa, Azerbaidžanissa kymmenenneksi sijoittuivat Tuomas Lahti kreikkalais-roomalaisen painin alle 98-kiloisten sarjassa ja Tiina Ylinen vapaapainin alle 53-kiloisten sarjassa.^[51]

• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Sotkamon Jymy, hopeaa sai runkosarjan voittanut mutta viidestä loppuottelusta kolme hävinnyt Vimpelin Veto ja pronssille sijoittui Joensuun Maila.^[52]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti Lapuan Virkiä, hopeaa sai jyväskyläläinen Kirittäret ja pronssille sijoittui Rauman Lukko.^[53]
• Naisten Itä–Länsi-ottelun 27.6. Hyvinkäällä voitti Länsi jaksoin 2–1 (4–1, 2–4, 1–0).^[54]
• Miesten Itä–Länsi-ottelun 28.6. Hyvinkäällä voitti viidennen peräkkäisen kerran Länsi jaksoin 2–1 (2–1, 0–1, 1–0).^[55]

• Matkakohtaisissa maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–15.2. Heerenveenissä, Alankomaissa Pekka Koskela sijoittui 1 000 metrillä ja Mika Poutala 500 metrillä 17:nneksi.^[56]
• Sprinttimaailmanmestaruuskilpailuissa 28.2.–1.3. Astanassa, Kazakstanissa Mika Poutala sijoittui seitsemänneksi mutta Pekka Koskela joutui keskeyttämään flunssan vuoksi.^[57]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.2.–1.3. Falunissa, Ruotsissa Suomen ainoan mitalin toi naisten viestijoukkue, jossa hiihtivät Aino-Kaisa Saarinen, Kerttu Niskanen, Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski. Niskanen sijoittui neljänneksi yhdistelmäkilpailussa ja perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa. Ville Nousiainen ja Martti Jylhä sijoittuivat viidenneksi vapaan hiihtotavan sprinttiviestissä. Yhdistetyn parisprintissä Ilkka Herola ja Jim Härtull sijoittuivat neljänneksi.^[58]

• Naisten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 4.–12.12. Tampereella. Marko Pajun valmentama Suomi saavutti hopeaa voitettuaan välierissä Tšekin 4–3 ja hävittyään loppuottelussa Ruotsille rangaistuslaukauskilpailun jälkeen 4–5.^[59] My Kippilän rangaistuslaukauskilpailussa tekemän ilmaveivimaalin hylkääminen aiheutti jälkipuheita.^[60][61] Suomalaisista maalivahti Jonna Mäkelä, puolustaja My Kippilä ja hyökkääjä Alisa Pöllänen valittiin tähdistökentälliseen.^[62]
• Miesten Suomen-mestaruuden voitti Seinäjoen Peliveljet, hopeaa sai jyväskyläläinen Happee ja pronssille sijoittui helsinkiläinen SSV. Kausi päättyi Mikko Kohosen jatkoaikamaaliin neljännessä loppuottelussa.^[63]
• Naisten Suomen-mestaruuden voitti seitsemännen kerran kahdeksan vuoden aikana tamperelainen Classic, hopeaa sai hallitsevana mestarina kauteen lähtenyt nurmijärveläinen SB-Pro ja pronssille sijoittui lappeenrantalainen NST.^[64]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 31.7.–7.8. Skotlannissa Merja Rantanen saavutti keskimatkalla hopeaa. Suomi oli naisten viestissä neljäs, kuten myös Mårten Boström miesten sprintissä. Minna Kauppi sijoittui naisten sprintissä kuudenneksi, ja samalle sijalle ylsi Suomen sekajoukkue sprinttiviestissä.^[65]

• Taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 23.–29.3. Shanghaissa, Kiinassa Kiira Korpi ja jäätanssipari Cecilia Törn / Jussiville Partanen eivät selviytyneet karsinnasta vapaaohjelmaan.^[66]
• Taitoluistelun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.1.–1.2. Tukholmassa, Ruotsissa Kiira Korpi sijoittui lyhytohjelmassa neljänneksi mutta ei vatsataudin vuoksi voinut osallistua vapaaohjelmaan. Valtter Virtanen sijoittui miesten kilpailussa 18:nneksi ja jäätanssipari Olesia Karmi / Max Lindholm 19:nneksi.^[67][68]
• Muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–11.4. Hamiltonissa, Kanadassa Marigold IceUnity saavutti hopeaa ja Rockettes sijoittui neljänneksi.^[69]

• Henri Kontinen voitti vuoden aikana viisi ATP-nelinpeliturnausta: 8.2. Zagrebissa, 22.2. Marseillessa ja 26.4. Barcelonassa kroatialaisen Marin Draganjan kanssa sekä 27.9. Pietarissa ja 4.10. Kuala Lumpurissa filippiiniläisen Treat Hueyn kanssa.^[70]
• Jarkko Nieminen lopetti ammattilaisuransa. Viimeisen ATP-turnausottelunsa hän pelasi lokakuussa Tukholmassa ja esiintyi 9.11. jäähyväisjuhlassa Helsingin Hartwall Arenassa pelaten näytösottelun Roger Federeriä vastaan.^[71]

• Pitkän matkan maailmanmestaruuskilpailuissa 27.6. Motalassa, Ruotsissa Kaisa Lehtonen saavutti pronssia.^[72]
• Puolimatkan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.5. Riminissä, Italiassa Kaisa Lehtonen voitti kultaa.^[73]

• Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 24.7.–9.8. Kazanissa, Venäjällä Matti Mattsson sijoittui 200 metrin rintauinnissa 12:nneksi ja Jenna Laukkanen oli 100 metrin rintauinnissa neljästoista sekä 50 metrin ja 200 metrin rintauinnissa viidestoista.^[74]
• Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–6.12. Netanyassa, Israelissa Jenna Laukkanen voitti kultaa 50 metrin ja 100 metrin rintauinnissa.^[75]

• Telinevoimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 23.10.–1.11. Glasgow'ssa, Isossa-Britanniassa Oskar Kirmes sijoittui kuusiottelussa 61:nneksi. Telinekohtaisissa kilpailuissa Annika Urvikko sijoittui hypyn karsinnassa 23:nneksi. Tomi Tuuha jäi sairastumisen vuoksi pois hypyn karsinnasta, mikä tiesi hänelle olympiapaikkamahdollisuuksien menettämistä.^[76]
• Telinevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 15.–19.4. Montpellierissä, Ranskassa Oskar Kirmes sijoittui moniottelussa 17:nneksi ja permannon karsinnassa yhdeksänneksi.^[77]
• Joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–7.6. Tórshavnissa, Färsaarilla Tampereen Voimistelijoiden Minetit voitti kultaa ja Olarin Voimistelijoiden OVO Team sijoittui neljänneksi.^[78]

• Maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–30.8. Pekingissä, Kiinassa Suomen ainoa mitalisti oli keihäänheitossa pronssia saanut Tero Pitkämäki. Antti Ruuskanen sijoittui keihäänheitossa viidenneksi ja David Söderberg moukarinheitossa kuudenneksi.^[79]
• Vammaisyleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa lokakuussa Dohassa, Qatarissa Suomi saavutti yhden kultamitalin, neljä hopeaa ja kolme pronssia. Amanda Kotaja voitti kultaa pyörätuolikelauksen T54-luokan 200 metrillä. Lisäksi Kotaja sai yhden hopean, Henry Manni hopean ja kaksi pronssia, Toni Piispanen hopean ja pronssin sekä Leo-Pekka Tähti yhden hopean.^[80]

• Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 37. Urheilumuseo, 2016. ISBN 978-952-6644-10-3