Alueraatien äänestyksen voittaja Marjatta Leppänen ja Pohjola-raadin äänestyksen voittaja Viktor Klimenko, joka valittiin myöhemmin Yleisradion johdon päätöksellä Suomen edustajaksi Euroviisujen kansainväliseen loppukilpailuun kappaleella "Aurinko laskee länteen".
Suomen euroviisukarsinta 1965 oli kilpailu, jossa valittiin Suomen edustaja vuoden 1965 Eurovision laulukilpailuun. Edellisvuoden kutsukilpailun jälkeen karsinnoissa järjestettiin jälleen avoin sävellyskilpailu, ja Yleisradio vastaanotti karsintaan 111 kappaletta. Näistä valittiin semifinaalivaiheeseen kymmenen parasta kappaletta, joita soitettiin radiossa tammikuun lopulla ja postikorttiäänestäjät saivat valita niistä kuusi parasta karsinnan finaaliin.
Karsinnan finaali lähetettiin Suomen television studiosta 1 lauantaina 13. helmikuuta kello 20.15.[2] Voittajan valinnassa käytettiin samaa menetelmää kuin edellisenä vuonna, ensin kymmenen alueraatia ympäri Suomea sekä Pohjola-raati äänestivät kappaleita. Mikäli molemmilla olisi sama suosikki, se valittaisiin suoraan Suomen edustajaksi. Muussa tapauksessa lopullisen päätöksen Suomen edustajasta tekisi Yleisradion johto.
Tällä kertaa alueraatien ja Pohjola-raadin suosikit erosivatkin, alueraadit äänestivät suosikikseen Marjatta Leppäsen kappaleen Iltaisin ja Pohjola-raati Viktor Klimenkon kappaleen Aurinko laskee länteen. Näin ollen Yleisradion johto teki lopullisen päätöksen karsinnan tuloksesta, ja pari päivää myöhemmin Suomen edustajaksi ilmoitettiin Viktor Klimenkon Aurinko laskee länteen. Karsinnan lopputulos herätti kuitenkin kohua erityisesti siksi, että postikorttiäänestyksessä kansan suosikki oli ollut Katri HelenanMinne tuuli kuljettaa.
Säveltäjä Toivo Kärki, jolta oli karsinnassa mukana kolme kappaletta, kommentoi Suomen ehdokaskappaleen valintaa Helsingin Sanomissa 17. helmikuuta 1965: "En ole erityisen ihastunut ajatukseen, että Aurinko laskee länteen lähtee Napoliin. Menestymistä ajatellen olisi mielestäni letkikseni ollut paljon sopivampi kappale: sehän on juuri muotitanssi Keski-Euroopassa ja letkajenkan 'emämaasta' tulleena olisi voinut herättää huomiota." Viktor Klimenko puolestaan muisteli yli 40 vuotta myöhemmin, helmikuussa 2011 TV 2:ssa lähetetyssä Euroviisukoosteessa olleensa erittäin ylpeä saadessaan edustaa Suomea kyseisessä kilpailussa, koska venäläistaustaisen laulajan elämä sotien jälkeisessä Suomessa ei ollut aina ollut helppoa.[1]