Suomalainen kauhuelokuva

Suomalainen kauhuelokuva on yksi suomalainen elokuvan lajityypeistä.

Ensimmäinen kauhuelementtejä sisältänyt suomalainen elokuva oli Teuvo Puron ohjaama Noidan kirot vuodelta 1927.[1] Sitä ennen oli jo Carl Fager ohjannut goottilaista kauhukuvastoa hyödyntävän yritelmän Rautakylän vanha parooni (1923)[2]. Muita varhaisia lajityyppiä vähintään sivuavia suomalaiselokuvia olivat Linnaisten vihreä kamari (1945), Valkoinen peura (1952), Noita palaa elämään (1952) ja Kummituskievari (1954).[3] Valkoista peuraa lukuun ottamatta näissä elokuvissa yliluonnollinen saa yleensä jonkinlaisen rationaalisen selityksen.[4]

Vuonna 1988 valmistuneen Kuutamosonaatin on katsottu aloittaneen suomalaisen kauhuelokuvan ”uuden aallon”.[5] Se hyödyntää varsinkin 1970-luvulla suosittua kauhuelokuvan aihetta syrjäseuduilla elävästä degeneroituneesta perheestä (esimerkiksi Texasin moottorisahamurhat).[6] Kuutamosonaatin jatko-osa Kadunlakaisijat sai ensi-iltansa 1991. Vuonna 2008 valmistunut suomalainen kauhuelokuva Sauna sai peräti seitsemän Jussi-ehdokkuutta ja lopulta kolme Jussi-palkintoa.[7][8][9]

Viime vuosina suomalaisia kauhuelokuvia ovat tehneet erityisesti erilaiset omaehtoiset ja riippumattomat tuotantoryhmät[10]. Esimerkkejä tällaisista pienellä tai jopa olemattomalla tuotantobudjetilla tehdyistä kauhuelokuvista ovat Bunny the Killer Thing (2015) ja Lääkekoe (2018).

Suomalaisissa elokuvissa ei ole ollut miehisiä vampyyrejä eikä ihmissusia, vaan yliluonnolliset voimat ovat ilmenneet naisissa, mikä on suomalainen erikoisuus.[11]

Elokuvia

Lähteet

  • Kari Salminen: Noidan nimet – Suomalaisen kauhun kootut selitykset. Filmihullu, 1989, nro 3, s. 34-38.

Viitteet

  1. ↑ Lauri Löytökoski: Selässä syntinen taakka – suomalainen kauhuelokuva, osa I widerscreen.fi. 22.12.2006. Viitattu 17.3.2010.
  2. ↑ Outi Tuomela, Tonttujuttuja eläimellisiä eukkoja, 2001, viitattu 3.9.2013
  3. ↑ Salminen 1989, 36
  4. ↑ Salminen 1989, s. 37
  5. ↑ Lauri Löytökoski: Selässä syntinen taakka – suomalainen kauhuelokuva, osa II widerscreen.fi. 22.12.2006. Viitattu 17.3.2010.
  6. ↑ Salminen 1989, s. 37–38
  7. ↑ Tässä ovat vuoden 2008 Jussi-ehdokkaat! Iltalehti. 8.1.2009. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 13.12.2015.
  8. ↑ Sauna Leffatykki. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 13.12.2015.
  9. ↑ Putoavia enkeleitä kahmi Jussi-palkintoja Savon Sanomat. Viitattu 13.12.2015.
  10. ↑ Jetta Huttunen: Omaehtoinen elokuva kulttuurituotantona ja osallistumisen muotona mediakulttuurissa 2020. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.5.2020.
  11. ↑ Harri Römpötti: Kauhu kanavoitiin naisiin. Helsingin Sanomat, 19.9.2018, s. B 25.