Kirkkovenejoukkue päättämässä viimeistelyharjoituksia. XXXV Suursoudut vuonna 2002.
Sulkavan Suursoudut on vuosittain heinäkuussa järjestettävä, maailman suurimmaksi mainostettu soututapahtumaSaimaan vesillä Sulkavalla. Tapahtumaan osallistuu vuosittain useita tuhansia soutajia ja kymmeniä tuhansia katsojia. Tapahtumaa on järjestänyt Sulkava-seura vuodesta 1968 alkaen.
Vuoden 1982 Suursoudut, taustalla Sulkavan kunnantalo ja keskustaSuursoudut vuonna 1991
Ajatuksen soutukilpailuista Partalansaaren ympäri keksi veneentekijä Kauko Miettinen 1960-luvulla. Kunnan paikallisyhdistys Sulkava-seura oli jo useita vuosia yrittänyt keksiä alueelle omaa kotiseututapahtumaa, kuten kesäjuhlaa tai pestuumarkkinoita, joten Miettinen esitteli siten asian seuran hallitukselle opettaja Väinö Vihavaisen ehdotuksesta toukokuussa 1968. Seuran hallitus kirjasi tuolloin pöytäkirjaansa: ”Ellei sopivampaa tai ansiokkaampaa Suomen suurimpien soutukilpailujen järjestäjää ilmaannu, niin järjestää ne Sulkava-seura sunnuntaina 14.7.1968 alkaen kello 11:30 Hakovirralla.”[1]
Ensimmäinen Sulkavan suurten soutukisojen nimellä järjestetty soututapahtuma järjestettiin heinäkuussa 1968. Kisaan osallistui 38 soutajaa, joista maaliin pääsi 36. Heistä neljä oli yksinsoutajia ja 32 kaksinsoutajia. Yksinsoutajien voiton vei tuolloin 67-vuotias Einari Luukkonen ajalla 8 tuntia 29 minuuttia ja 40 sekuntia. Kaksinsoutajien kilvan voittivat 19-vuotias Antero Tiainen ja 23-vuotias Esko Miettinen ajalla 7 tuntia 25 minuuttia ja 5 sekuntia.[2]
Vuosien saatossa kilpailijoiden ja sarjojen määrät ovat vaihdelleet. Maalin päässeille jaettiin Arvo Partasen suunnittelemat soutumitalit ensi kertaa vuoden 1970 souduissa. Vuoden 1971 souduissa osaa otti ensimmäinen yksinsoutajanainen Aune Viinanen.[3] 1970-luvun edetessä kilpailu kasvoi ja saavutti hiljalleen maanlaajuista tunnettavuutta. Viidensien soutujen yleisömääräksi vuonna 1972 arvioitiin jo noin 10 000.[4] 1980-luvulla kilpailu huomioitiin jo säännöllisesti eri urheilualan julkaisuissa.[5] Soutajamäärä ylitti tuhannen rajan ensi kertaa kesän 1980 souduissa, ja vuonna 1984 soutajia oli jo yli 2 000.[6]
Vuonna 1984 järjestettiin ensi kertaa kirkkoveneiden kilpasoutu. Kirkkovenesarjassa noudatettiin Soutuliiton määrittämiä tarkkoja sääntöjä mitoista, jotka kirkkoveneiden tuli täyttää: esimerkiksi veneen leveyden tuli olla yksi metri mitattuna 22 senttiä sen pohjasta, veneen rungon tuli olla puuta ja sen lautojen paksuuden vähintään 8 millimetriä. Sittemmin sääntöjä on muokattu tyypillisesti muutaman vuoden välein.[7]
Vuosien saatossa soutujen kilpailijamäärät ja sarjojen määrät ovat jatkuvasti vaihdelleet. Perinteisten sarjojen lisäksi souduissa kisataan nykyisin muun muassa retkisarja.[8] Soutujen kilpailijamäärät kasvoivat yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta, ollen korkeimmillaan yli 10 000 kilpailijaa vuosina 2002 ja 2003. Siitä lähtien osallistuja määrä on tasaisesti pienentynyt ja oli 2010-luvun alussa noin 7 000 ja lopussa alle 4 000. Vuonna 2020 soutuja ei järjestetty, minkä jälkeen osallistujia on enimmillään ollut 2 000.[6]
Reitti
Kilpailun reitit ja pituuden vaihtelevat kilpasarjan mukaan. Kirkkovenesarjojen pituus on 60 kilometriä, ja ne soudetaan saman päivän aikana.[9] Pitkäkestoisin on retkisoutusarja, joka on pituudeltaan noin 70 kilometriä. Se soudetaan kahtena päivänä, ja kilpailijat yöpyvät puolimatkassa Varvirannan levähdys- ja yöpymisalueella.[10]
Useimmissa sarjoissa soutu alkaa Hakovirralta, missä virran (salmen) ylittää silta. Tällöin soutajat kiertävät Partalansaaren ympäri vastapäivään ympäri niitä salmia ja selkiä pitkin, jotka saaren molemmin puolin yhdistävät Pihlajaveden Etelä-Saimaaseen. Jotkin sarjat alkavat Sulkavan keskustan läheltä sijaitsevalta soutustadionilta. Reitti on suurimmaksi osaksi Sulkavan mutta keskiosaltaan myös Puumalan kunnan alueella. Lähellä Hakovirtaa reitti kulkee Sulkavan Linnavuoren ohi.[11]
Soutupatsas
Sulkavan keskustassa virastotalon aukiolla paljastettiin 4. heinäkuuta 2007 Sulkavan Suursoutujen kunniaksi patsas, jonka on suunnitellut sulkavalainen taidemaalari Olavi Uusitalo ja veistänyt porilainen kivitaiteilija Heikki Räsänen. Sulkavalaisesta Amadeus-kivestä veistetyn patsaan paljastivat Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapee ja suursoutujen ideoija, veneentekijä Kauko Miettinen.[12] Tilaisuuteen osallistuivat myös kaikkiin soutuihin vuodesta 1968 lähtien osallistuneet viisi miestä.
Taulukoissa kirkkoveneiden osalta vanhat kiinteiden penkkien (kp) aikana tehdyt ennätykset säilyvät, vaikka uusi penkkirakenteen vapautumisen jälkeen (vapaa penkki, vp) tehty aika olisi parempi.[13][14][15]
