Substraatti (latinan sanoista sub ’alla’ ja stratum ’kerros’) on syrjäyttävässä kielessä ilmenevä syrjäytyneen kielen vaikutus.
Substraattien synty
Kielelliset substraattivaikutukset syntyvät kielenvaihdon yhteydessä. Historiallisessa kielitieteessä on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, minkälaisia substraattivaikutukset voivat olla. On muun muassa arveltu, että puutteellinen kielenoppiminen voi nopean kielenvaihdon tapauksessa johtaa fonologisiin muutoksiin kielenvaihtajien omaksumassa kielessä. Tällaisia foneettisia substraattivaikutuksia onkin muun muassa Irlannissa puhuttavassa englannissa. Myös esimerkiksi syntaktisissa rakenteissa voi esiintyä puutteellisen kielenomaksumisen aiheuttamaa yksinkertaistumista tai muita muutoksia, jotka voidaan katsoa väistyneen kielen aiheuttamiksi.
Sanasto
Tyypillisiin substraattivaikutuksiin kuuluu myös sellaisen sanaston siirtyminen, joka on tiettyyn maantieteelliseen alueeseen kytköksissä. Esimerkiksi Suomen Lapissa monet maantieteellisiin muodostumiin, kasvillisuuteen ja eläimistöön liittyvät termit ovat peräisin saamelaiskielistä (esimerkiksi kaamos, jänkä, tokka ja tunturi).[1] Vaikka saamelaiskielten puhujat ovat suomalaistuneet, on tällainen sanasto säilynyt kielenvaihdon läpi, sillä se kuvaa konkreettisia tarkoitteita, joilla ei ole täsmällisiä vastineita suomen kielen muilla puhuma-alueilla. Samantapaisia saamesta lainattuja sanoja, kuten esimerkiksi hiihtoon ja käsityöhön liittyviä termejä, esiintyy lisäksi melko runsaasti myös suomen pohjoisimpien murteiden eteläpuolella, ja monien levikki kattaa koko suomen ja karjalan.[2][3]
Paikannimet
Kaikkein yleisin ja kiistattomin kielellisen substraatin ilmenemismuoto on paikannimistön siirtyminen syrjäytyvästä kielestä uuteen kieleen. Esimerkiksi intiaanikielten vaikutus amerikanenglantiin rajoittuu lähes pelkästään paikannimistöön. Myös esimerkiksi saamelaiskielten vaikutus Suomen paikannimistöön[4] ja uralilaisten kielten vaikutus Venäjän eri alueiden paikannimistöön[5][6] on ollut hyvin huomattava.
Muut substraattivaikutukset
Sanastovaikutuksia lukuun ottamatta kielellisen substraattivaikutuksen todistamiseen liittyy yleensä melkoisia ongelmia. Esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kielten vaikutus venäjän kieleen on nähty tutkimushistoriassa milloin valtavaksi, milloin mitättömäksi. Muita paljon keskusteltuja kielellisiä substraattivaikutuksia ovat muun muassa kelttiläisten kielten vaikutus englantiin ja ranskaan, baskin ja Iberian niemimaan kuolleiden kielten vaikutus espanjaan, illyyrien kielten vaikutus Balkanin kieliin jne.
Substraattien tutkijoita
Suomalaista kielitieteilijöistä substraatti-ilmiöitä ovat tutkineet muun muassa indoeuropeisti Petri Kallio[7][8], sekä aiheesta väitelleet fennougristit Janne Saarikivi[5][9] ja Ante Aikio[2][3][10]. Myös foneetikko ja Turun yliopiston fonetiikan emeritusprofessori Kalevi Wiik on esittänyt rohkeita oletuksia eri kielten substraattivaikutuksista muotoillessaan käsityksiä Euroopan kielten alkuperästä. Wiikin käsitysten suuresta julkisuudesta huolimatta asiantuntijat eivät kuitenkaan ole pitäneet niitä perusteltuina.[7][11]
Katso myös
Lähteet
- ↑ de Smit, Merlijn: Suomen sanaston alkuperä (Word-dokumentti) (Luentomoniste) geocities.com. Viitattu 11.3.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Aikio, Ante: Saamelaiset lainasanat suomen ja karjalan kielessä (Väitöstiedote) 27.3.2009. Oulun yliopisto, viestintäpalvelut. Arkistoitu 24.3.2009. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ a b Aikio, Ante: The Saami Loanwords in Finnish and Karelian. (Väitöskirja) Oulu: Oulun yliopisto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Aikio, Ante: The study of Saami substrate toponyms in Finland. Onomastica Uralica, 2007, nro 4, s. 159–197. Debrecen / Helsinki. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 13.7.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Saarikivi, Janne: Substrata Uralica. Studies on finno-ugrian substrate in northern russian dialects. (Väitöskirja) Tartu: Tartu University Press, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.7.2009). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Häkkinen, Jaakko: Pohjoisvenäläisten uralilainen tausta Jaakko Häkkinen. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 13.7.2009.
- ↑ a b Petri Kallio, Jorma Koivulehto, Asko Parpola: Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti: perusteeton hypoteesi. Tieteessä tapahtuu, 1997, nro 8, s. 47–51. Helsinki: Tieteellisten seurojen valtuuskunta. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 13.7.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Petri Kallio Petri Kallio. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Suomalais-ugrilainen laitos. Viitattu 13.7.2009.
- ↑ Aikio, Ante: The Saami Substrate in Finnish and Karelian Ante Aikio's Homepage. Ante Aikio. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 13.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Ante Aikio, Raimo Anttila, Sheila Embleton, Sirkka-Liisa Hahmo, Arja Hamari, Cornelius Hasselblatt, Esa Itkonen, Juha Janhunen, Petri Kallio, László Keresztes, Jorma Koivulehto, Ulla-Maija Kulonen, Johanna Laakso, Martti Leiwo, Jouko Lindstedt, Asko Parpola, Janne Saarikivi, Merlijn de Smit & Jussi Ylikoski: Tieto-Finlandia-ehdokkaana silkkaa huuhaata? Helsingin Sanomat, 23.12. 2002, s. C6.