Stasinos (m.kreik. Στασῖνος, Stasīnos, lat. Stasinus; 700/600-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoilija, joka oli mahdollisesti kotoisin Kyprokselta. Hän oli yksi kyklisistä runoilijoista, ja hänen nimiinsä on usein laitettu eepos Kypria.[1][2]
Stasinos on ajoitettu joskus eläneeksi 700-luvulla eaa. samaan aikaan kuin Arktinos,[2] joskus taas 600-luvulle eaa.[1] Hänet samoin kuin hänen nimiinsä laitetun eepoksen alkuperä tunnetaan antiikin lähteistä kuitenkin huonosti. Perinteisesti eepos laitettiin Homeroksen itsensä nimiin. Muun muassa Pindaros viittaa sihen Homeroksen teoksena, vaikkakin kyseisen kohdan aitous on epäselvä.[2][3] Herodotos nimenomaisesti kiistää sen, että teos olisi ollut peräisin Homerokselta, koska sen kertomus eroaa Iliaasta; mutta samalla osoittaa näkemyksen Homeroksesta eepoksen runoilijana olleen hänen aikanaan edelleen vallitseva.[2][4]
Platon sen sijaan lainaa Homeroksen nimissä kahta säettä, jotka skoliastin mukaan olivat peräisin Kypriasta.[2][5] Aristoteles erottaa Kyprian kirjoittajan Homeroksesta, kuitenkaan mainitsematta kirjailijan nimeä.[2][6] Pausanias viittaa eepokseen samalla tavalla.[2][7] Stasinoksen nimi alkaa esiintyä eepoksen yhteydessä vasta Athenaioksella ja grammaatikoilla, ja tällöinkin eepos laitetaan hänen nimiinsä vain epäröiden. Esimerkiksi juuri Athenaioksella esiintyy ”Kyprian runoilija, kuka hän olikaan”;[8] toisaalla hän arvelee runoilijaa kyproslaiseksi tai Stasinokseksi tai joksikin muuksi;[9] ja kolmannessa kohdassa hän mainitsee runoilijaksi Hegesiaan tai Stasinoksen, ja lisää, että Demodamas piti kirjoittajana jotakuta halikarnassoslaista.[2][10]
Proklos, joka on päälähteitä koko eeppiseen kyklokseen, sanoo, että Kyprian kirjoitti Stasinos tai Hegesinas tai Homeros. Se, mitä hän ja muut kertovat Stasinoksesta, lisää vain epävarmuutta tätä koskien.[11] Stasinoksen sanotaan olleen Homeroksen vävy. Homeros olisi runoillut Kyprian ja antanut sen vävylleen myötäjäisiksi tyttärestään.[12] Tämä vaikuttaa lähinnä yritykseltä sovittaa yhteen ne kaksi ristiriitaista perinnettä, että eepoksen olisi kirjoittanut Stasinos tai Homeros.[2] Samankaltaista tarinaa kerrotaan myös Kreofyloksesta.[13]
Kerrotaan myös, että runoelma olisi nimetty Stasinoksen kotipaikan mukaan. Kriittisesti ajateltuna vaikuttaisi kuitenkin pikemminkin siltä, että ajatus muutoin lähes tuntemattoman Stasinoksen kotipaikasta olisi syntynyt perinteessä eepoksen nimen perusteella. Muut kohdat grammaatikoilla ja skoliasteilla jättävät Stasinokseen liittyvät kysymykset yhtä avoimiksi.[2]
Lähteet
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Stasinos”, Antiikin käsikirja, s. 540. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Stasinus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pindaros, fragmentti 189, teoksessa Aelianus: Varia historia 9.15.
- ↑ Herodotos: Historiateos 2.117.
- ↑ Platon: Euthyfron 12a.
- ↑ Aristoteles: Runousoppi 23.6.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.16, 4.2.7, 10.26.1, 10.31.2
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 2.35c.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 8.334.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 15.682e.
- ↑ Proklos: Khrestomatheia, teoksessa Gaisford, Thomas: Hephaestion et Proclus, s. 471, foil.; myös Fotios: Bibliotheke ccxxxix. s. 319, a. foll.
- ↑ Proklos; Aelianus: Varia historia 9.15.
- ↑ Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
