Stéphanie Frappart syntyi noin 8 000 asukkaan Le Plessis-BouchardissaPariisin luoteispuolella. Hänen isänsä oli töissä 3M:llä ja hänen äitinsä oli lastenhoitaja. Frappartin isä pelasi amatöörijalkapalloa ja tartutti urheiluinnotuksen myös lapsiinsa. Stéphaniekin pelasi juniorijalkapalloa paikallisessa AS Herblayssä mutta kiinnostui jo nuorena pelin säännöistä ja tuomaroinnista.[1]
Frappart päätti 19-vuotiaana keskittyä tuomarointiin ja jättää pelaajauransa. Hänen uransa tuomarina alkoi alasarjoista, mutta vuonna 2003 hän sai jo mahdollisuuden Ranskan naisten jalkapallon pääsarjasta.[2] Sen jälkeen hänen vastuunsa alkoi kasvaa, ja vuonna 2011 hän tuomaroi Jalkapallon naisten Ranskan cupin loppuottelun.[1]
Mukaan miesten otteluihin
Frappart valittiin vuonna 2014 Ranskan parhaaksi naistuomariksi, ja samana vuonna hän teki historiaa päästyään viheltämään ensimmäisenä naisena miesten Ligue 2 -sarjan ottelun. Frappart tuomaroi myös naisten MM-kilpailuissa 2015.[1]Naisten EM-kilpailuissa 2017 hän vihelsi turnauksen välierän.[3]
Frappart vihelsi huhtikuussa 2019 ensimmäisenä naisena Ligue 1 -ottelun, kun hän oli Amiensin ja Strasbourgin välisen ottelun erotuomarina. Hän sai kaudeksi 2019–2020 vakituisen paikan Ligue 1:n tuomarikaartista. Uefa valitsi Frappartin vuoden 2019 Super Cupin päätuomariksi, ja samanvuoden naisten MM-kilpailuissa hän vihelsi muun muassa loppuottelun.[3]
Frappart oli ensimmäisenä naisena miesten MM-karsintaottelun erotuomarina, kun hän vihelsi maaliskuussa 2021 Alankomaiden ja Latvian välisen ottelun. Joulukuussa hänestä tuli ensimmäinen nainen miesten Mestarien liigan ottelun tuomarina.[4]
Fifa valitsi vuoden 2022 MM-kilpailuihin kuusi naistuomaria. Frappart oli heistä ensimmäinen, joka pääsi mukaan otteluun. Hän toimi alkusarjassa kahdessa ensimmäisessä pelissä neljäntenä tuomarina. Frappart toimi päätuomarina alkulohkojen kolmannessa ottelussa 1. joulukuuta pelatussa Saksan ja Costa Rican ottelussa, jossa myös linjatuomareina toimivat naiset, Neuza Back ja Karen Díaz.[5][6]