Sobhuza II (22. heinäkuuta 1899 – 21. elokuuta 1982) oli Swazimaan 3. kuningas.
Sobhuza II oli Ngwane V:n poika, joka peri vallan alle viiden kuukauden ikäisenä isänsä kuoltua. Sobhuza II:n isoäiti toimi kuitenkin vuoteen 1921 asti maan todellisena hallitsijana. 22. joulukuuta 1921 Sobhuza nimitettiin Swazien perustuslailliseksi hallitsijaksi - tuohon aikaan Swazimaa oli Britannian alusmaa.[1]
Vuosina 1967-1968 Swazimaa itsenäistyi perustuslailliseksi monarkiaksi, jolla oli vaaleilla valittava lainsäädäntöelin. Viisi vuotta myöhemmin 1973 Sobhuza käytti yksityisarmeijaansa vallankaappaukseen, kaatoi perustuslain, hajotti parlamentin, kielsi puolueet ja julistautui yksinvaltiaaksi. Vuonna 1979 perustettiin uusi parlamentti (Libandla), mutta sen rooli oli lähinnä neuvoa-antava.[1]
Sobhuza menestyi poliittisten ja sukulaisuussuhteiden kautta. Noin 70 avioliiton kautta hän yhdisti useimmat merkittävät suvut omaan klaaniinsa. Arviot hänen lastensa määrästä vaihtelevat 67:stä yli viiteensataan.[1] Swazimaan kansallisen komission mukaan vaimoja oli 70 ja jälkeläisiä 210. Kuninkaan kuollessa elossa oli noin sata lasta ja tuhat lastenlasta.[2] Jälkeläisten suuri määrä johti kiistoihin seuraajasta hänen kuoltuaan vuonna 1982. Vasta vuonna 1986 vahvistettiin, että yksi hänen pojistaan, Mswati III peri vallan.[3]
Sobhuza hallitsi maata yli 60 vuotta (1921–1982), mikä on pisin hallitsijakausi Swazimaassa. Hän oli kuningas joulukuusta 1899 elokuuhun 1982, yli 82 vuoden ajan eli pidempään kuin yksikään toinen monarkki maailmassa.
Lähteet
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Muut | |
|---|
.jpg)
