Smilodon gracilis on suvun lajeista varhaisin ja pienikokoisin. Se eli Pohjois-Amerikassa ja oli jaguaarin kokoinen ja rakenteeltaan roteva.[2]
Smilodon fatalis on Smilodoneista tunnetuin, sillä monen yksilön luita on säilynyt La Brean tervahaudoissaKaliforniassa. Laji eli Pohjois-Amerikassa ja kuoli sukupuuttoon vasta viimeisen jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten. S. fatalis oli pituudeltaan ja korkeudeltaan nykyisen leijonan kokoinen mutta sitä paljon rotevampi ja painavampi. Arviot sen painosta ovat vaihdelleet 160–280 sekä 340–440 kilogramman väliltä.[3]
Smilodon populator eli Etelä-Amerikassa Andien itäpuolella VenezuelastaPatagoniaan. Se oli kolmesta Smilodonista suurikokoisin, ja se saattoi painaa jopa yli 400 kilogrammaa ja olla säkäkorkeudeltaan 120 senttimetriä. Muuten se erosi pohjoisamerikkalaisesta serkustaan S. fatalisista vain vähän.[4]
Smilodonien mitat ihmiseen verrattuna, vasemmalta oikealle S. populator, S. fatalis, S. gracilis.
