Slaavittaren jäähyväiset (ven. Прощание славянки, Proštšanije slavjanki) on venäläinen marssi, jonka sävelsi Tamboviin 1912–1913 sijoitetun 7. täydennysratsuväkirykmentin esikuntatrumpetisti Vasili Ivanovitš Agapkin (1884–1964) sotilasvaskipuhallinorkesterille. Instrumentaalisävelmästä tuli suosittu jo ensimmäisen Balkanin sodan aikana. Laulun sanoissa kerrotaan sotaan junalla lähtevistä sotilaista ja heille jäähyväisiä asemalla jättävistä slaavittarista. Sävelmästä tuli suosittu Venäjän keisarikunnan ja venäläisyyden vertauskuva. Sävellyksen levytti ensimmäistä kertaa Ekstrafon ven. "Экстрафон kesällä 1915 Kiovassa.^lähde?

Suomessa tunnettu työväenlaulu Vapaa Venäjä on tehty samaan säveleen.

Laulun uskotaan perustuvan Venäjän–Japanin sodan aikaiseen kiellettyyn lauluun Ah, miksi meidät värvättiin sotilaiksi (ven. Ах, зачем нас забрили в солдаты, Ah, zatšem nas zabrili v soldaty). ^lähde? Sävelmässä oli kaksi osaa. Agapkin vei työnsä sotilaskapellimestari, säveltäjälle ja sovittajalle, Jakov Borodinille, jota sävellys miellytti. Yhdessä Agapkin ja Borodov tekivät sävelmään kolmannenkin osan.

Laulu on marssin muotoinen jäähyväislaulu, mutta siihen on sävelletty tätä poliittisempiakin sanoituksia, jotka korostavat Venäjän voimaa.

Yksi tällainen on irkutskilaisen A. Mingalevan versio.^[1][2]

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putinia tervehdittiin maaliskuussa 2001 Soulissa Venäjän federaation ja Korean tasavallan kansallishymnien jälkeen kolmanneksi Slaavittaren jäähyväisillä. Sävelmästä on uusin sanoituksin Sergei Bodrovin 1996 ilmestyneen sodanvastaisen Kaukasuksen vanki -nimisen elokuvan teemasävelmä.