Skierri – vaivaiskoivujen maa

Skierri – vaivaiskoivujen maa
Elokuvan julisteita, Erkki Ruuhinen, valokuvat Lehmuskallio ja Matti A. Pitkänen[1].
Elokuvan julisteita, Erkki Ruuhinen, valokuvat Lehmuskallio ja Matti A. Pitkänen[1].
Ohjaaja Markku Lehmuskallio
Käsikirjoittaja Jouni S. Labba
Juhani Lihtonen
Markku Lehmuskallio
Tuottaja Jouni S. Labba
Säveltäjä Usko Meriläinen
Erik Satie
Kuvaaja Markku Lehmuskallio
Leikkaaja Juho Gartz
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi, Ruotsi
Tuotantoyhtiö Giron-filmi Oy
SVT Luulaja
Levittäjä Finnkino
Giron-filmi Oy
Ensi-ilta 12.11.1982
Kesto 118 min
Alkuperäiskieli saame
Budjetti 1,9 milj. mk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Skierri – vaivaiskoivujen maa on ohjaaja Markku Lehmuskallion vuonna 1982 ensi-iltansa saanut suomalais-ruotsalainen elokuva, joka kertoo saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin ja kahden erilaisen maailmankatsomuksen yhteentörmäyksestä Käsivarren Lapissa. Skierri oli ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva, jossa saamelaiset puhuvat saamea.[2]

Tuotanto

Elokuvan käsikirjoittivat Jouni S. Labba ja Juhani Lihtonen. Labba toimi myös elokuvan tuottajana ja näytteli pääosaa. Elokuvan tuotti Giron Films Oy.[2]

Kaikki näyttelijät Eeva-Maija Haukista lukuun ottamatta ovat amatöörejä, ja kaikki kohtaukset on kuvattu aidoissa ympäristöissä lähes ilman lavastusta. Skierri on ensimmäisiä suomalaisia stereoäänitettyjä elokuvia.[3][4]

Näyttelijät

  Jouni S. Labba  …  poromies Niila  
  Jouni Labba  …  vanha poromies, Nils Nilsson Nila  
  Eeva-Maija Haukinen  …  poromiehen vaimo  
  Jouni Antti Labba  …  Jouni  
  Jukka Häyrinen  …  nimismies  

Vastaanotto

Skierri sai elokuvatuotannon laatutukipalkinnon 1982. Vuoden 1983 Jussi-gaalassa elokuvan äänestä vastanneet Antero Honkanen, Veikko Partanen ja Sulo Aikio palkittiin parhaasta äänisuunnittelusta. Elokuva sai Ruotsin television Kultainen Antenni -palkinnon vuoden 1984 parhaasta freelance-työstä. Markku Lehmuskallio sai elokuvasta tunnustuspalkinnon arktisia alueita koskevien elokuvien ensimmäisillä kansainvälisillä festivaaleilla Dieppessä 1983.[2]

Suomen elokuvateattereissa Skierri sai 7 388 katsojaa[5]. Helena Ylänen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Skierri säilyy jukuripäisen poromiehen tavoin salaperäisenä, vain pieninä murusina tietojaan paljastavana: ”Se kiusoittelee etelän asukasta laulavalla salakielisellä puheellaan, ylpeydensekaisella halulla olla selittelemättä mitään. Lantalainen ymmärtää mitä ymmärtää.” Ylänen kiitteli ohjaaja Lehmuskalliota, joka ensi-illan aikaan julkisuudessa laveasti selitti elokuvansa maailmaa ja tarkoitusperiä, jotka muuten jäisivät etelän ihmisille hämäriksi.[6]

Lähteet

  1. ↑ Skierri-elokuvajulistesarja (Arkistoitu – Internet Archive), Vuoden Huiput -arkisto. Viitattu 6.11.2022.
  2. ↑ a b c Skierri, vaivaiskoivujen maa (1982) skabmagovat.fi. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 12.11.2013.
  3. ↑ Korhonen, Jorma: Tuottaja tunturista. Helsingin Sanomat, 3.7.1982, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
  4. ↑ Liikkanen, Ritva: Valikoitu ensi-iltayleisö näki Skierrin. Helsingin Sanomat, Määritä ajankohta! www-teksti = Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Suomen katsotuimmat elokuvat vuonna 1982 (lähteenä Suomen elokuvasäätiön tilasto) Elokuvauutiset. 26.12.2012. Viitattu 6.11.2022.
  6. ↑ Ylänen, Helena: Saamen maasta saamelaisittain. Helsingin Sanomat, 13.11.1982, s. 16. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla