Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Dramatenin jälkeen von Essen näytteli yhä joissakin teattereissa. Keväällä 1882 hän näytteli helsinkiläisessä Svenska Teaternissa ja hänen työskentelyään kuvattiin teknisesti taitavaksi ja havainnointikykyään älykkääksi, joskin omintakeisuutta pidettiin hieman puuttellisena. Saman syksynä hän näytteli puolisonsa näytelmässä Herr Bengts hustru, josta hän suoriutui hyvin nauttien yleisön suosiosta. Työt näyttelijänä kuitenkin vähenivät ja von Essen ryhtyi kirjoittamaan aiempaa aktiivisemmin, joskin lastenhoitaminen ja kotitalouden pyörittäminen veivät merkittävän osan hänen ajastaan perheen asuessa Ranskassa ja Sveitsissä.
Von Essen ja Srindberg perustivat Kööpenhaminaan Skandinavisk försöksteaterin 1888, jonka johtohahmona von Essen myös toimi. Vuosien tauon jälkeen hän näytteli Strinbergin kirjoittaman näytelmän Neiti Julien pääroolissa. Nimiroolin lisäksi hän vastasi yhdessä Strinbergin kanssa näytelmän ohjauksesta ja skenografiasta. Teatteri joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa talousvaikeuksien takia pian.
Muutettuaan Helsinkiin von Esseen hankki elannon kääntämällä ja opettamalla sivutoimisesti nuoria näyttelijöitä. Hänen opiskeijoinaan olivat muun muassa Harald Svensson, Ingeborg Björkell, Ella Kenmp, Arhur Lindberg, Nanny Luther, Arvid Nyberg ja Leopold Maacewicz.
Elämä
Siri von Essenin vanhemmat olivat kapteeni Carl Reinhold von Essen ja näyttelijä Elisabet Charlotta in de Betou. Siri von Essen oli 1872–1876 naimisissa luutnantti Carl Gustaf Wrangel af Saussin kanssa ja 1877–1891 August Strindbergin kanssa. Hänen tyttärensä oli Karin Smirnoff. Hänet on haudattu Tukholman lähelle Solnaan Pohjoiselle hautausmaalle.
Von Essenillä oli lapsena ranskankielinen kotiopettaja. 13-vuotiaana hän matkusti perheensä mukana Pariisiin, jossa hän kävi muutamia kuukausia luostarikoulua. Kun perhe oli joutunut myymään omaisuutensa, kaikki muuttivat Tukholmaan 1868. Ensimmäisen puolisonsa kanssa von Essen sai 1873 tyttären Sigridin, joka kuoli 1877. Vuonna 1875 hän tutustui August Strindbergiin. Keväällä 1876 Wrangel ja von Essen päättivät erota. Yksi eron syy oli von Essenin halu työskennellä näyttelijänä, mikä ei sopinut puolison arvolle. 30. joulukuuta 1877 Siri von Essen ja August Strindberg avioituivat. Pian avioitumisen jälkeen syntynyt ensimmäinen lapsi kuoli muutaman päivän ikäisenä.
Strindberg kirjoitti 1882 kaksi näytelmää vaimoaan varten: Herr Bengts hustru ja Lycko-Pers resa. Tytär Karin syntyi 1880 ja Greta 1881. Perhe matkusti 1883 ulkomaille ja asui Ranskassa ja Sveitsissä. Poika Hans syntyi 1884. Giftas (Naimakauppoja) -oikeudenkäynnin jälkeen 1884 August sanoi, ettei ollut koskaan aikonut palata Ruotsiin. Grez-sur-Loingissa von Essen ystävystyi muun muassa tanskalaisen Marie Davidin kanssa. Strindberg syytti heitä lesbolaisesta suhteesta. Pariskunta muutti jälleen Tukholmaan 1889 ja aloitti avioeroneuvottelut 1890. Helmikuussa 1891 oli avioero selvä, ja von Essen sai lasten huoltajuuden itselleen. Hän muutti lapsineen Suomeen. Hän hankki elannon perheelle kääntämällä ja antamalla opetusta näyttelemisessä.
August Strindberg kirjoitti vuosina 1887–1888 kirjan Hullun puolustuspuhe, joka käsittelee heidän suhdettaan.
Historiantutkija Kati Katajisto pahoittelee, että von Essen on jäänyt julkisuudessa muistetuksi Strindbergin puolisona vaikka hän oli modernin murroksen teatteritaiteen keskeinen tekijä.[1]
Tarkiainen, Kari: Essen, Siri von (1850–1912).Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.10.2015.
Schreck, Hanna-Reetta: Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia. Like, 2021.
Kirjallisuutta
Erkki Kivalo: August Strindberg ja neljä naista: tutkimus kirjailijan elämäntarinasta, s. 22–145. Recallmed, 1998. ISBN 951-9221-92-1
Maj Dahlbäck: Siri von Essen, näyttelijävaimo. Suomentanut Kaarina Turtia. Otava, 1991. ISBN 951-1-11345-3
David Norrman: Strindbergs skilsmässa från Siri von Essen, 1953.
Karin Smirnoff: Strindbergs första hustru, 1926 (faksimilejulkaisu 1977).
