Simone Arnold Liebster (s. 1930 Alsace) on Jehovan todistaja, joka joutui nuorena tyttönä natsihallinnon vuoksi uskonnollisen vainon kohteeksi. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan omaelämäkerran Silmätysten leijonan kanssa.[1][2][3][4]
Varhaislapsuutensa 1930-luvulla Alsacen vuoristoalueella eläneen Simonen perhe joutui vaikeuksiin kansallissosialistisen Saksan miehitettyä alueen. He nimittäin olivat aktiivisia Jehovan todistajia, joiden toiminnan natsit olivat kieltäneet. Perhe kohtasi kieltojen seurauksena monia ongelmia, kuten Adolphe-isän työpaikan menetyksen ja sen, että Gestapo sulki perheen käyttämän pankkitilin. Adolphe joutui lopulta Dachaun keskitysleiriin 1941. Tämän jälkeen Simone vietiin kasvatuslaitokseen, koska hän ei suostunut liittymään Bund Deutscher Mädeliin eikä lausumaan Heil Hitler. Myös hänen äitinsä lähetettiin keskitysleiriin syyskuussa 1943. Kasvatuslaitoksessa Simonea yritettiin saada luopumaan uskonnollisista näkemyksistään ruumiillisen kurituksen, äärimmäisen kovan työn, nälkiinnyttämisen ja erilaisten rajoitusten avulla – esimerkiksi muille lapsille puhuminen oli kielletty. Kansallissosialistit olivat kehittäneet erityisen lomakkeen, jolla uskosta luopuminen ilmaistiin. Sekä Simone että hänen isänsä ja äitinsä eivät kuitenkaan allekirjoittaneet sitä, vaikka allekirjoittamisen myötä he olisivat päässeet vapaiksi. Lomake esitettiin heille useita kertoja.[2][3][4]
Sodan jälkeen kävi ilmi, että kaikki kolme Arnoldin perheen jäsentä olivat selvinneet hengissä. Sopeutuminen takaisin normaalielämään oli kuitenkin heille erittäin vaikeaa sota-ajan kokemusten vuoksi.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Henkilöt | |
---|
Muut | |
---|