Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Sikainfluenssaepidemia Euroopassa tartunnan saaneiden mukaan. Mitä tummempi väri, sen enemmän tartuntoja.
Sikainfluenssa Suomessa oli vuoden 2009 influenssa A(H1N1)v -pandemiaan liittyvä sikainfluenssaviruksen aiheuttama epidemia, joka esiintyi Suomessa kahdessa aallossa. Ensimmäinen aalto kesti 10. toukokuuta 2009 – 8. maaliskuuta 2010 välisen ajan. Epidemian toinen aalto oli 23. marraskuuta 2010 – 30. huhtikuuta 2011 välisenä aikana.[1]
Itä-Suomen lääketiede-tapahtumassa 24. syyskuuta 2009 arvioitiin vain joka viidennen sairastuvan sikainfluenssaan, mikä oli aiemmin arvioitua kolmasosaa lievempi määrä. Tehohoitopaikkojen pelättiin loppuvan[2], koska kaikista sairastuneista joutuu tehohoitoon noin 0,5 prosenttia, mikä on neljännes sairaalaan joutuneista[3]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pertti Ruutu sanoi 16. lokakuuta influenssaepidemian olevan alkuvaiheessa. Tautitapauksia oli erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta joitain tautiryppäitä oli myös etelämpänä Suonenjoella, Rantasalmella ja Kiuruvedellä. Pohjois-Suomen varuskuntien epidemiat olivat 16. lokakuuta 2009 jo melko suuria[4]. Näin ollen sikainfluenssa-aalto näytti olevan alkamassa. Tällöin oli teoreettisten laskujen mukaan sikainfluenssa-aallon huippuun aikaa kuukausi tai hieman yli[5]. Influenssa-aallon huippu kestää 2–4 viikkoa[6]. Arvioiden mukaan pahin kausi olisi marraskuun lopulla 2009 – tammikuussa 2010[7].
Tartuntojen lisääntyminen
Taudin leviämishuipun arvioitiin 19. lokakuuta 2009 kohdistuvan Suomen itsenäisyyspäivän tienoille eli arviolta kuuden viikon päähän. Samana päivänä sairastuneiden määräksi laskettiin 400, mutta uusia laboratoriotestejä ei enää tehty taudin laajan levinneisyyden vuoksi.[8] Varmistamattomia influenssatartuntoja Suomessa arvioitiiin olleen noin 5 000–10 000 (21. lokakuuta 2009). Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiolääkäri Reijo Peltonen ennusti, että sikainfluenssaan tulee menehtymään Suomessa vain noin 50 ihmistä, mikä oli huomattavasti aiemmin pelättyä vähemmän[9]. 24. lokakuuta 2009 THL:n edustaja sanoi, että vaikka sikainfluenssaan sairastuneita on eniten Lapissa, taudilla ei ole selvää lumirajaa. Samalla vahvistettiin tautiin kuolevan yli 50 ja tehohoitoon joutuvan ainakin 150. Taudin arveltiin alkavan pian levitä varuskunnista ulos Kuopioon ja Joensuuhun.[10][11]. Vahvistettujen A(H1N1)-tartuntojen lukumäärä 13. marraskuuta oli 3 472.[12] Sairastuneiden määrän arveltiin marraskuun puolivälissä olevan kymmeniä tuhansia[13].
Sikainfluenssatapauksista Suomessa uutisoitiin jälleen alkuvuodesta 2011. Sairastuneet olivat yleensä niitä, jotka olivat jättäneet rokotuksen ottamatta. Helmikuussa 2011 Suomessa tehtiin ensimmäinen keuhkonsiirto sikainfluenssan vuoksi.[14]
Kuolemantapaukset
Epidemiakauden 2009–2010 aikana todettiin 44 influenssa A(H1N1)v -tartuntaan liittyvää kuolemantapausta. Kuolleista yli 90 % kuului perussairautensa perusteella riskiryhmään.[1]
Toisen epidemiakauden, 2010–2011, aikana kuoli influenssa A(H1N1)v -tartuntaan 13 henkilöä, joista 11:llä oli jokin perustauti.[1]
Varautuminen tautiin Suomessa
Rokotetilaus
Suomi tilasi 5 285 500 annosta Pandemrix-sikainfluenssarokotetta Glaxo Smith Kline -rokotevalmistajalta. Tilauksen hinta oli 37 miljoonaa euroa, joten yhden rokotteen hinnaksi muodostui seitsemän euroa.[15] Rokotteet saapuivat Suomeen pienissä erissä. Riskiryhmiin kuuluvaksi lasketut kaksi miljoonaa rokotettiin ensin, ja heidän rokottamisensa vei lokakuun lopusta vuoden 2009 loppuun[16]. Rokotteita alettiin toimittaa Suomeen lokakuun puolivälissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotussuositus
Rokotusjärjestys oli seuraava:
1. työssään altistuva terveyden- ja sosiaalihuollon, sairaankuljetuksen sekä apteekkien henkilöstö
2. raskaana olevat
3. sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat puolivuotiaista 64-vuotiaiksi
4. terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset
5. terveet 3–24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet
6. sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Rokotusohjelma oli tarkoitus viedä läpi alkaen viikosta 44 noin ryhmä per viikko tahtia.
26. marraskuuta ilmoitettiin, että rokotusta tarjotaan koko väestölle.[18] Niin sanotut perusterveet tulivat rokotteen piiriin vuoden 2010 tammikuussa. Monissa kunnissa kaikkien ryhmien rokotuksia jatkettiin maaliskuun loppuun.
Rokotusta vastustava liike
Monet vastustivat sikainfluenssarokotetta, koska pitivät riskiä omalta osaltaan pienenä.[19] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli rokotteen ottamista, koska mahdollisimman monen rokottaminen estää taudin leviämistä.
Vuonna 2010 alettiin uutisoida sikainfluenssarokotteen ja narkolepsiaan sairastumisen välisestä mahdollisesta yhteydestä.
Rokotusten hyödyt
Pandemrix-rokotuskampanjan hyödyt ylittivät yllätyksistä huolimatta haitat selvästi sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työryhmän että Euroopan lääkeviraston laskelmien mukaan.[20] Suomessa rokote esti rekisteritietojen perusteella 80 000 sikainfluenssatartuntaa, tehohoitotapauksia ja noin 50 kuolemaa.[20]
Hyvin tunnettuja kunnallispoikkeuksia yleiseen rokotusjärjestykseen
Poikkeuksia yleiseen rokotusjärjestykseen olivat tehneet muun muassa Vantaan kaupunki, joka rokotti kokonaisen koululuokan oppilaita yhden sairastuneen oppilaan vuoksi.lähde?Lahden kaupungin avohoidon ylilääkäri Pekka Mattila antoi rokottaa Lahden kaupunginorkesterin 60 soittajaa, jotka olivat lähdössä Keski-Eurooppaan kiertueelle. Mattila sanoi, että päätöksen poikkeuksellisesta rokotuksesta teki hänen edeltäjänsä ennen virkavapaataan.[21]
↑ abcLyytikäinen, Outi & Kuusi, Markku & Toikkanen, Salla & Virtanen, Mikko J. & Rönkkö, Esa & Strengell, Mari & Ikonen, Niina & Ziegler, Thedi & Ruutu, Petri & Julkunen, Ilkka: Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta. Suomen Lääkärilehti, 27.9.2011, 66. vsk, nro 40, s. 2925–1930. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2020.
↑Metsähalme, Freija: Savossa vielä melko rauhallista – Sikainfluenssan kiihtyvä vaihe alkanee Savon Sanomat. 16.10.2009. Arkistoitu 23.10.2009. Viitattu 12.3.2020.
↑ abKilpi, Terhi & Nohynek, Hanna & Vaarala, Outi: Pandemrixin ja lasten ja nuorten narkolepsiatapausten välinen yhteys on vahvistunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 1.9.2011. Arkistoitu 17.5.2013. Viitattu 12.3.2020. (englanniksi)
↑Lahden orkesteri sai influenssapiikin kiertueen alla Keskisuomalainen. 9.11.2009. Arkistoitu 26.11.2009. Viitattu 12.3.2020.
