Lähettiläs Eero Järnefelt (vas.) ja lähetystösihteeri Sigurd von Numers kohottamassa maljaa P. E. Svinhufvudin 75-vuotispäivän kunniaksi Washingtonissa vuonna 1936.
Von Numers valmistui lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1927, väitteli tohtoriksi vuonna 1928 ja sai varatuomarin arvon 1929. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1927 ja palveli aluksi Berliinin, Tukholman ja Washingtonin lähetystöissä. Hänet nimitettiin 1939 ministeriön jaostopäälliköksi ja 1943 apulaisosastopäälliköksi. Sotien jälkeen von Numers oli 1945–1949 lähetystöneuvoksena Washingtonissa ja 1949–1954 ulkoministeriön oikeudellisen osaston päällikkönä.[1][2] Sen jälkeen hän oli Ottawassa, Kanadassa Suomen asiainhoitajana 1954–1959, New Delhissä, Intiassa lähettiläänä 1959–1960 ja suurlähettiläänä 1960–1961, uudelleen ulkoministeriön oikeudellisen osaston päällikkönä 1961–1964 ja viimeksi suurlähettiläänä Haagissa, Alankomaissa 1964–1970.[1][3]
Ollessaan 1930-luvulla Tukholmassa lähetystösihteerinä von Numers sekaantui niin sanottuun Maydell-juttuun muun muassa myöntämällä Nansen-passin Suomeen epäilyttävää elokuvaa tekemään halunneelle Saksassa asuvalle entiselle Venäjän kansalaiselle, paroni Friedrich Karl Viktor von Maydell-Felksille (s. 1899)[4]
Sigurd von Numersin isä oli professorin arvon saanut lääkäri Gustaf von Numers. Von Numersin puoliso oli Eleni Sundwall, professori Johannes Sundwallin tytär.[2] Heidän pojastaan Sigurd Johan von Numersista (s. 1934) tuli lääkäri.[5]
