Sibelius-lukio on musiikkiin ja tanssiin painottunut lukioHelsinginKruununhaassa. Lukiossa on kolme linjaa: musiikki-, tanssi- ja yleislinja. Lukion noin 590 opiskelijasta musiikkilinjalla opiskelee noin 350, tanssilinjalla noin 80 ja yleislinjalla noin 160.[1]
Vuonna 2006 Sibelius-lukio vietti 100-vuotisjuhlaa.
Sibelius-lukio toimii osoitteessa Liisankatu 13, talossa, joka 1902 valmistui ruotsinkieliselle poikalyseolle Svenska lyceum i Helsingfors.[2]
Poikalyseo lopetti toimintansa 1972, jolloin se muutti pois talosta ja yhdistettiin ruotsinkieliseen tyttölyseoon.
Musiikki- ja tanssilinjalle pääsy edellyttää näyttökokeeseen osallistumista, ja valinta tapahtuu sekä peruskoulun lukuaineiden keskiarvon että taiteellisten ansioiden perusteella. Musiikkilinjalle otetaan vuosittain noin 110 opiskelijaa, yleislinjalle noin 30 ja tanssilinjalle noin 35.[3] Yleislinjalle pyrkiminen tapahtuu normaalisti peruskoulun lukuaineiden keskiarvon pohjalta. Pääsyrajat vuonna 2022 olivat musiikkilinjalle 16,08 pistettä, tanssilinjalle 16,85 pistettä ja yleislinjalle vaadittiin vähintään 9,23 keskiarvo[4].
Musiikkilinjalla opiskelevat voivat valita monenlaista musiikinopetusta, kuten laulu- tai soitinopetusta ja musiikkitietouden erikoiskursseja. Sibelius-lukiossa voi opiskella myös erilaista yhteismusisointia laulu-, rock-, etno-, kamarimusiikki- tai jazz-yhtyeen muodossa. Lisäksi lukiossa toimii kamarikuoro, tyttökuoro ja sekakuoro sekä myös sinfoniaorkesteri, jota johtaa Juhani Lamminmäki[5]. Sibelius-lukion musiikinopettajat ovat menestyneitä nuorten musiikkikasvattajia. Koulussa on tuotettu mm. rockmusikaaleja ja konsertteja.
Tanssilinjalla opiskelevat voivat saada koulussa nykytanssin sekä baletin opetusta, ja opiskelijat työstävät usein monia tanssiproduktioita. Tanssin opiskelijat käyvät myös tanssi- ja kulttuuritunneilla, joilla opiskellaan länsimaisen taidetanssin historiaa ja nykypäivää.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
↑TIMO HONKALA: 100v Stadin jortsuja ja tanssimestoja: historian kertomaa vv. 1950-70. BoD - Books on Demand, 20.11.2017. ISBN 978-951-568-470-7Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2021). fi
↑Hae meille Helsingin kaupunki. Viitattu 10.8.2021.