PROFILPELAJAR.COM

Serge Moscovici vuonna 2003, kun hän oli vastaanottamassa Balzanin palkintoa työstään sosiaalipsykologiassa.^[1]

Serge Moscovici (oik. Srul Herş Moscovici) (14. kesäkuuta 1925 Brăila, Romania – 15. marraskuuta 2014 Pariisi, Ranska) oli romanialaissyntyinen, Ranskassa elänyt sosiaalipsykologi ja yhteiskuntatieteilijä.

Tutkimukset

Moscovicin väitöskirja (La psychanalyse, son image, son public) hyväksyttiin Sorbonnen yliopistossa vuonna 1961 ja vuonna 1964 hänet valittiin École pratique des hautes étudesin sosiaalitieteiden osaston johtajaksi (1975 lähtien École des Hautes Études en Sciences Sociales (ÉHÉSS)).

Moscovicin tutkimuksissa painottuu sosiaalipsykologian yhteiskunnallisuus, jota on pidetty eurooppalaisen sosiaalipsykologian määrittävänä piirteenä erotuksena Yhdysvalloissa tehdylle tutkimukselle. Moscovici oli 1960-luvulta alkaen keskeinen tutkija ns. eurooppalaisen sosiaalipsykologian syntymisessä. Toisaalta hän itse työskenteli useaan otteeseen Yhdysvalloissa. Moscovicia pidetään erityisesti vähemmistöjen vaikutusta ja sosiaalisia representaatioita koskevan tutkimuksen uranuurtajana. Hän kehitti myös joukkopsykologiaa ja ryhmäpolarisaatiota koskevaa tutkimusta.^[2]

Moscovici oli kiinnostunut siitä, mikä saa aikaan muutoksen sosiaalisessa järjestelmässä. Vastoin aiempaa käsitystä hän osoitti, että määrätietoinen ja johdonmukaisesti mielipiteitään esittävä vähemmistö pystyi vaikuttamaan ryhmän päätöksentekoon ja toimintaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että enemmistön ja vähemmistön vaikutus on laadullisesti erilaista.^[3]

Väitöskirjassaan La psychanalyse, son image, son public (1961) Moscovici loi pohjan niin sanotulle sosiaalisten representaatioiden lähestymistavalle. Väitöskirjan innoittajana toimi halu tutkia sosiaalisen tiedon muotoja modernissa yhteiskunnassa. Sosiaalisten representaatioiden käsitteelliset juuret ovat sosiologi Émile Durkheimin kollektiivisten representaatioiden käsitteessä. Durkheimin tutkimissa perinteisissä yhteiskunnissa yhteisön jäsenet jakoivat kollektiivisina representaatioina myyttien, legendojen ja uskonnon kaltaisia käsityksiä. Moscovici keskittyi mielikuviin ja arkikäsityksiin, joita muodostetaan ja ylläpidetään alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän määrittelee sosiaaliset representaatiot jaetuiksi arkiteorioiksi, jotka ovat arvojen, ideoiden ja käytäntöjen muodostamia. Sosiaalisten representaatioiden funktio on luoda sosiaalinen järjestys, joka mahdollistaa orientoitumisen maailmassa. Lisäksi ne mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation luomalla yhteisen koodiston, joka luokittelee ja nimeää sosiaalisen todellisuuden elementit. Sosiaalisten representaatioiden tutkimus on saanut suosiota Euroopan lisäksi erityisesti Etelä-Amerikassa.^[4]

Perhesuhteet

Ranskalainen poliitikko ja entinen europarlamentin jäsen Pierre Moscovici on Serge Moscovicin poika.

Julkaisuja

La psychanalyse, son image, son public, PUF, 1961/ new edition 1976 / Psychoanalysis. Its image, its public, Polity Press, 2008

Reconversion industrielle et changements sociaux. Un exemple: la chapellerie dans l'Aude, Armand Colin, 1961

L’expérience du mouvement. Jean-Baptiste Baliani, disciple et critique de Galilée, Hermann, 1967

Essai sur l’histoire humaine de la nature, Flammarion, 1968/1977

La société contre nature, UGE-Seuil, 1972 / Society against nature: the emergence of human societies. Hassocks, Harvester Press - Atlantic Highlands, N.J., Humanities Press, 1976

Hommes domestiques et hommes sauvages, Union Générale d’éditions, 1974

Social influence and social change, Academic Press, 1976

Psychologie des minorités actives, University Press of France, 1979

L'Age des foules: un traité historique de psychologie des masses, Fayard, 1981 / The age of the crowd: a historical treatise on mass psychology. Cambridge, Cambridge University Press, 1985

Changing conceptions of conspiracy (with C.F. Graumann), NY Springer, 1987

La Machine à faire les dieux, Fayard, 1988

La Machine à faire les dieux, Fayard, 1988 / The invention of society: psychological explanations for social phenomena, Cambridge, Polity Press, 1993

Chronique des années égarées: récit autobiographique, Stock, 1997

Social Representations: Explorations in Social Psychology (edited by Gerard Duveen), Polity Press, 2000

De la Nature. Pour penser l'écologie, Métailié, 2002

Réenchanter la nature (Interviews with Pascal Dibie), Aube, 2002

The Making of Modern Social Psychology (with Ivana Markova): The Hidden Story of How an International Social Science was Created (with Ivana Markova). Polity Press, 2006

Raison et cultures (edited by Nikos Kalampalikis). Editions de l'Ehess, 2012

Le scandale de la pensée sociale (edited by Nikos Kalampalikis). Editions de l'Ehess, 2013

Lähteet

Pirttilä-Backman, Anna-Maija & Helkama Klaus (2001). Serge Moscovici: Sosiaaliset representaatiot. Teoksessa Vilma Hänninen, Jukka Partanen & Oili-Helena Ylijoki (toim.) Sosiaalispsykologian suunnannäyttäjiä (ss. 253-274). Vastapaino: Tampere.

Viitteet

↑ Serge Moscovici - Balzan Prize Social Psychology International Balzan Prize Foundation. Viitattu 28.8.2018.
↑ Pirttilä-Backman & Helkama 2001, 256-259.
↑ Pirttilä-Backman & Helkama 2001, 261.
↑ Pirttilä-Backman & Helkama 2001, 264-265.