Semovente da 105/25 oli toisen maailmansodan aikana valmistettu italialainenrynnäkkötykki. Sen pääase oli 105/25-tykki ja se perustui M15/42-panssarivaunun pidennetylle alustalle. Tykki kuului oman aikansa tehokkaimpiin. Vaunuja ehdittiin valmistamaan vain 30 kappaletta Italian armeijalle, kun saksalaiset miehittivät maan Italian vaihdettua puolia. Saksalaiset tilasivat vaunuja lisää ja käyttivät niitä omissa yksiköissään Italin rintamalla.
Suunnittelu ja piirteet
Italian asevoimat olivat alkaneet harkita P40-panssarivaunuun perustuvan semoventen eli rynnäkkötykin rakentamista, mutta maaliskuuhun 1943 mennessä oli päätetty keskittyä rynnäkkötykkien rakentamiseen. P40-vaunuja oli tästä syystä rajallisesti ja niinpä uuden rynnäkkötykin rakentamisessa päädyttiin sen sijaan käyttämään pidennettyä M15/42-vaunua. Pidennetty vaunu sai nimen M42L ja myöhemmin M43. Vaunuun perustuvaa rynnäkkötykkiä kokeiltiin ensimmäisen kerran helmikuussa 1943. Vielä saman kuukauden aikana armeija tilasi 30:n vaunun erän. Tilausta korotettiin vielä ensin 130:n kappaleeseen ja lopulta toukokuussa 200:n kappaleeseen. Vaunuja luovutettiin ennen Italian antautumista maailmansodassa 30 kappaletta.[1]
M43 oli pituudeltaan 5,1 metriä, 2,4 metriä leveä ja 1,7 metriä korkea. Uusi rynnäkkötykki painoi 15,4 tonnia. 105 mm tykki oli käyttöönotettaessa aikansa tehokkaimpien joukossa. Tykki liikkui sivusuunnassa 36° ja pystysyynnassa -10/+18°. Sen ammuksen lähtönopeus oli 512 m/s ja kantama 1 200 metriä. 14 kg onteloammus läpäisi 500 metrin päästä 100 mm panssaria. Moottori oli teholtaan 190 hevosvoiman bensiinikäyttöinen SPA 15 TB. Huippunopeus tiellä oli 38 km/h ja maastossa 20 km/h. Toimintasäde tiellä oli 200 km ja maastossa 130 km.[1]
Käyttö
Saksalaiset valtasivat suurimman osan 30 italialaisista Semovente da 105/25-vaunusta vuonna 1943. Neljä niistä tuhoutui taisteluissa saksalaisia vastaan Roomassa. Saksalaiset ottivat vaunut käyttöön jalkaväkidivisioonien panssarintorjuntapataljoonissa Italian rintamalla. Valtaamiensa 26 vaunun lisäksi he tilasivat uusia. 91 vaunua valmistui vuosina 1943–1944. Saksalaiset valmistuttivat myös versiota Semovente da 75/34 pienemmällä tykillä. Saksalaiset tunsivat vaunun lempinimellä dachshund eli mäyräkoira sen matalan siluetin mukaan. Saksalaisten käyttämissä vaunuissa oli italialainen maastokuviointi, mutta saksalaiset yksikkömerkinnät.[1]
Lähteet
↑ abcdF. Cappellano & P. P. Battistelli: Italian medium tanks 1939–45, s. 21-23, 33-34, 40-42, 44. Osprey Publishing, 2012. ISBN 978 1 84908 776 6(englanniksi)