Seita Vuorela

Seita Vuorela
Mark Levengood, Seita Vuorela, Jani Ikonen, Øyvind Torseter ja Håkon Øvreås vuonna 2014.
Mark Levengood, Seita Vuorela, Jani Ikonen, Øyvind Torseter ja Håkon Øvreås vuonna 2014.
Henkilötiedot
Syntynyt15. maaliskuuta 1971
Sumiainen, Suomi
Kuollut20. huhtikuuta 2015 (44 vuotta)
Turku, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti valokuvaaja, kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Seita Merituuli Vuorela (ent. Parkkola, 15. maaliskuuta 1971 Sumiainen – 20. huhtikuuta 2015 Turku)[1][2][3] oli suomalainen kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja ja valokuvaaja.

Vuorela oli kotoisin Keski-Suomesta. Vuorela suoritti ylioppilastutkinnon Jyväskylän Lyseon lukiossa. Hän opiskeli Jyväskylän ja Turun yliopistoissa kirjallisuutta, luovaa kirjoittamista, filosofiaa sekä folkloristiikkaa.lähde? Hän asui ja työskenteli sekä Turussa että Helsingissä.[4]

Vuorela kirjoitti kuusi nuortenkirjaa Niina Revon kanssa ja kolme omaa romaania.[4] Vuorelan kirjoja on käännetty monille kielille, muun muassa ranskaksi, italiaksi, englanniksi ja saksaksi. Hänen romaanilleen Viima (Une dernière chance) myönnettiin Ranskassa Pépite du roman ado européen -palkinto parhaasta nuortenromaanista vuonna 2011.[5]

Vuorelalla on kaksi lasta.[4]

Palkinnot

Ehdokkuudet

Finlandia Junior -palkintoehdokas, 2002 (yhdessä Niina Revon kanssa), 2006 ja 2016

Tuotanto

Romaanit

Muut

  • Mies, joka rakensi auringon, novelli Gummeruksen, Nuoren Voiman Liiton ja Xeroxin kilpailuantologiassa Novellit 1997 (1997, toim. Silja Hiidenheimo)
  • Kellarissa on viinivarasto, novelli Tammen kilpailuantologiassa Ryhmä 99 (1999, toim. Silja Hiidenheimo, Jukka Koskelainen & Panu Räty)
  • Parkkola, Seita ym.: Timantinmetsästäjä: Luovan kirjoittamisen opas. Porvoo; Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28149-2
  • Olivian askarteluopas jouluksi, novelli teoksessa 2000-luvun Decamerone (2007)

Lähteet

  1. ↑ Majander, Antti: Palkittu lastenkirjailija Seita Vuorela on kuollut HS.fi. 21.4.2015. Viitattu 21.4.2015.
  2. ↑ Niemi, Juuli & Venho, Johanna: Väsymätön etsijä oli Suomessa kuin salaisuus: Seita Vuorela 1971–2015. Helsingin Sanomat, 23.4.2015, s. B 14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.4.2015.
  3. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 10.5.2015, s. C 33
  4. ↑ a b c Vuorela, Seita Lukukeskus.fi. Viitattu 8.12.2014.
  5. ↑ Kirjailija Seita Parkkola palkittiin Ranskassa HS.fi. 30.11.2011. Viitattu 8.12.2014.
  6. ↑ Usva toi Seita Parkkolalle Pertsa ja Kilu -palkinnon Yle Uutiset. 21.5.2010. Viitattu 8.12.2014.
  7. ↑ Seita Vuorelalle ensimmäinen Tulenkantaja-palkinto TS.fi. 23.3.2013. Viitattu 13.12.2014.
  8. ↑ Pohjoismaiden neuvoston palkinto Pekka Kuusistolle, Seita Vuorelalle ja Jani Ikoselle 30.10.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2013.

Aiheesta muualla