Saurdalin pumppuvoimalaitos
Saurdal kraftverk |
|---|
![]() |
| Valtio |
Norja |
| Sijainti |
Suldal |
| Koordinaatit |
59°28′59″N, 6°40′23″E |
| Rakentaminen alkoi |
1974 [1] |
| Sähköverkkoon |
1985 [1] |
| Valmistunut |
1986 [1] |
| Suunnittelija |
Egil Sorteberg [1] |
| Omistaja |
Statkraft (79,6 %) [1],
Lyse (13,6 %),
Skagerak Kraft AS (1,5 %),
Agder Energi AS (6,0 %). |
| Operaattori |
Statkraft |
| Joki tai koski |
Suldalsvassdraget (d) |
| Yläpuolinen patoallas |
|---|
| Nimi |
Blåsjø |
| Pinta-ala |
81,12 km² (täynnä) |
| Sääntelytilavuus |
3,105 km³ |
| Keskikorkeus |
1 055 m mpy. |
|
(930–1055 m mpy.) |
| Voimalaitos |
|---|
| Tyyppi |
pumppuvoimalaitos,
tunnelivoimalaitos [2] |
| Pudotuskorkeus |
465 m [2] |
| Turbiinit |
2 × Francis (160 MW) [2] |
| Kapasiteetti |
640 MW [2] |
| Pumpputurbiinit |
2 × Francis (160 MW) [2] |
| Pumput |
320 MW [2] |
| Varastokapasiteetti |
7 759 GWh |
| Vuosittainen varastointi |
282 GWh [2] |
| Vuosituotanto |
1 376 GWh [2] |
 Saurdalin pumppuvoimalaitos |
|
|
| Infobox OK |
Saurdalin pumppuvoimalaitos [2] sijaitsee Rogalandin Suldalissa Norjassa. Se on vesivoimalaitos, joka kuuluu Ulla-Førren vesivoimalaitoskompleksiin ja joka hyödyntää siinä muun muassa suurta Blåsjøn varastoallasta. Koska voimala sijaitsee kallioon louhitussa onkalossa, sitä voidaan luonnehtia tunnelivoimalaitokseksi. Voimalan vesiturbiineista kaksi on suunniteltu kaksitoimisiksi, joten voimalaa voidaan pitää yhdistelmälaitoksena.[2][3][1]
Blåsjø ja muut vesilähteet
Blåsjø on Norjan suurin varastoallas ja siitä otetaankin pääosa Saurdalissa sähköntuotannossa käytettävästä vedestä. Sama vesi osallistuu alempana sähköntuotantoon kadessa muussakin voimalassa: Kvilladalin- ja Hylenin voimaloissa. Kvilldal on Saurdalin kanssa samassa tunnelissa ja se sijaitsee siitä vähän alempana. Hylen voimala sijaitsee Suldalsvatnetin takana vesireitin viimeisenä. Myös Stølsdalin pumppuvoimalaitokselta, keräilyalueen eteläosista, tuleva vesi voidaan hyödyntää sähköntuotannossa vastaavalla tavalla. Lisäksi voidaan päästää Sandasvatniin läntiseltä alueelta kerättyä vettä ja neljännestä suunnasta, Lauvastølsvatnin järvestä, tulevaa vettä samaan tunneliin.[4][3]
Kun sähköä tarjotaan sähköverkkoon liikaa ja se on hinnaltaan halpaa, on Saurdalin tehtävänä käyttää ostettua sähköenergiaa ja pumpata sillä vettä Blåsjøn tai Sandasvatnin altaaseen. Pumppaamiseen käytettävää vettä on tarjolla Lauvastølsvatnista, Sandasvatnista tai kauempaa Stølsdalin pumppaamolta.[4][3]
Pumppuvoimalaitos
Voimalaitos on yhdistelmävoimala, jossa on resurssit sekä sähkövoiman tuotantoon että sähköenergian varastointiin pumppaamalla vettä varastoaltaaseen. Sähköntuotantoon on käytettävissä neljä 160 megawatin Francis-turbiinia, joilla voidaan tuottaa sähköä yhteensä 640 MW teholla. Tuotantoon käytettävä vesi saadaan pääasiassa tunnelia pitkin Blåsjøn varastoaltaasta, jonka pudotuskorkeus on noin 460 metriä. Voimalan vuosituotanto on keskimäärin 1 376 gigawattituntia (GWh). Kaksi turbiineista on kuitenkin pumppausteholtaan 160 megawattisia pumpputurbiineja, joilla pumpataan muista tunneleista tulevaa vettä Blåsjøn varastoaltaaseen yhteensä noin 320 MW teholla. Vaikka tunneleiden korkeustaso on alempi kuin Blåsjøllä, tulee yksi osa sinne pumpattavasta vedestä Saurdaliin painovoimaisesti kun taas toinen osa joudutaan pumppaamaan sinne Stølsdalin pumppuvoimalaitokselta ja Hjørtelandin pumppuasemalta. Saurdalissa kuluu pumppaamiseen vuositasolla 282 GWh energiaa.[2]
Historiaa
Ulla-Førren voimalaitoskompleksin rakentaminen aloitettiin vuonna 1974 ja lopetettiin vuonna 1988. Ensimmäinen Saurdalin turbiini käynnistettiin vuonna 1985 ja viimeinen 1986.[1][5]
Lähteet
