Santeri Rissanen

Aino Aleksanteri (Santeri) Rissanen (21. lokakuuta 1880 Iisalmi – 12. marraskuuta 1939 Iisalmi) oli suomalainen toimittaja, kansakoulunopettaja ja kirjailija, joka käytti nimimerkkiä Sav'ojan Samppa.[1][2]

Elämä

Santeri Rissasen vanhemmat olivat nimismies, sotakamreeri August Rissanen ja Laura Gustava Collan. Hän pääsi ylioppilaaksi Kemin yhteiskoulusta 1904 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1906.[1] Rissanen toimi Iisalmessa ilmestyneessä Salmetar-lehdessä aputoimittajana 1907–1909 ja päätoimittajana 1909–1911 sekä 1919–1928. Rissanen oli Kuopion Sanomalehtimiesyhdistyksen kunniajäsen.[2]

Rissanen oli kansakoulunopettajana Säämingin Vuoriniemessä 1911–1919 ja Iisalmessa 1921–1938.[1] Hän opetti myös liikeapulaisten iltakoulussa, vapaassa opistossa ja Iisalmen keskikoulussa sekä toimi Iisalmen kansalaisopiston johtajana.

Rissanen julkaisi yli 30 näytelmää, kaunokirjallisia kertomuskokoelmia ja savolaisjuttuja. Hän kirjoitti pariin operettiin libretot sekä toimi paikallisena historiankirjoittajana.[2]

Rissanen oli naimisissa 1908–1937 prokuristi Alina Sofia Tervon (k. 1937) kanssa.[1]

Teoksia

  • Iimäellä : 1-näytöksinen laulunsekainen kuvaus Pohjois-Savon nuorison kesäelämästä. Boman ja Karlsson, Hämeenlinna 1902
  • Onnen tähti : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä : mukaelma A. E. Scriben ”Maetoilesta". Telen, Kuopio 1909.
  • Savolaisjuttuja. Karisto 1910 (nimimerkillä Sav'ojan Samppa)
  • Uusia savolaisjuttuja. Karisto 1911 (nimimerkillä Sav'ojan Samppa)
  • Entistä ja nykyistä : vuoropuhelu, näytelmä. Karisto 1914
  • Juhani Ahon synnyinsijoilta, kotipoluilta ja lepomajoista : kuvia ja kuvauksia. WSOY 1922
  • Kosijat : kotimainen operetti 3:ssa näytöksessä, Aug. Korhosen suorasanaisesta näytelmästä operetiksi muodostanut Santeri Rissanen; säveltänyt Emil Kauppi. Vaasan työväen teatteri 1923
  • Nikkinen nyrkkeilee : sanomalehtineekerin näperryksiä. Karisto 1924
  • Puhettako parantelemaan? : 1-näytöksinen näyttämökohtaus. Karisto 1924
  • Suku suomalaiseksi : 1-näytöksinen näyttämökohtaus. Karisto 1924
  • Ukosta, akasta ja kahdesta kissanpojasta : kesäinen kertomus sydänsalolaisten hiljaiselosta. Karisto 1925
  • Viis melekeetä puhheenpalloo selekeetä savvoo : huv'iltamissa hoasteltavaks, näytelmä. Karisto 1925 (nimimerkillä Sav'ojan Samppa)
  • Hevosnimi : yksinäytöksinen ilveily. Karisto 1927
  • Iisalmen entisen pitäjän historia. Kuopio : Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän kunta. 1927
  • Isäntä ja emäntä : todellisuudesta temmattu tuokiopila, näytelmä. Karisto 1927
  • Meidän kylän ukkoja ja akkoja : savolaiskuvauksia. Karisto 1927
  • Juhlaruno Iisalmen kaupungin kansakoulun 50-vuotisjuhlaan 13.10.1928. Iisalmi 1928
  • Telehvooni : yksinpuhelu, näytelmä. Karisto 1928
  • Takaliston Taavetti huasteloo tämän moaliman toelaastuksista : kolome savolaesta yksinjutteluva, näytelmä. Karisto 1929 (nimimerkillä Sav'ojan Samppa)
  • Iisalmen säästöpankki 1880–1930. Iisalmen säästöpankki 1930
  • Päätetään, ettei päätetä mitään : yksinäytöksinen kyläkokousliioitelma. Karisto 1930
  • Pappilan kansliassa : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1931
  • Pojun ensimmäisenä syntymäpäivänä : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1931
  • Lipeäkala : hauska kirja, toimittanut Hän Itse. WSOY 1933, 1934
  • Juhlaruno Pohjois-Savon kirkollislaulujuhlilla. Kuopiossa 17.–18.6.1933. Kuopio 1933
  • Meistä ja muistae immeisistä : sikermä savolaisia murrejuttuja. Karisto 1934
  • Veljekset : yksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1936
  • Iisalmen naisten yhdistys 1887–1937. Salmetar, Iisalmi 1937
  • Runnin historiikkia. Omakustanne, Iisalmi 1937

Suomennoksia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 29414
  2. ↑ a b c Kuolleita, Helsingin Sanomat, 14.11.1939, nro 308, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.11.2024

Aiheesta muualla

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.