Salamis oli alun perin Aiginan siirtokunta. Sittemmin se oli Ateenan ja Megaran kiistakapulana. Lopulta Ateena valtasi sen itselleen ja siitä tuli Ateenan kaupunkivaltion osa, vaikka siitä ei koskaan tullutkaan yhtä Attikandemoksista. Alkuperäinen Salamiin kaupunki sijaitsi saaren etelärannikolla eli Aiginan puolella. Kun saari liitettiin Ateenan valtaan, uusi Salamiin kaupunki rakennettiin saaren itärannikolle eli Ateenan puolelle.[3] Tällä paikalla kaupunki sijaitsi klassisella ja hellenistisellä kaudella. Kumpaakaan näistä rakennusvaiheista ei tule sekoittaa nykyiseen Salamiin kaupunkiin, joka sijaitsee saaren länsirannikolla ja on siis kolmas samanniminen kaupunki historian aikana.
Salamiin lyömä raha, n. 339–318 eaa. Kuvituksessa naisen pää sekä Aiaan kilpi ja miekka.
Kaupungissa tiedetään olleen agora eli tori, jolla oli muun muassa Solonin patsas, sekä muun muassa Aiaan, Artemiin ja Kykhreuksen temppelit. Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa. kaupunki oli jo raunioina.[3] Osia raunioista on näkyvillä maan pinnalla. Näihin kuuluu muun muassa kaupunginmuurin jäänteitä. Lisäksi alueella on suoritettu jonkin verran arkeologisia kaivauksia muun muassa vuosina 2002–2006. Niissä on kaivettu esiin hellenistisen ajan rakennusten jäänteitä Spithárin lahden pohjoisrannalta.[2]
Suomen Ateenan-instituutti on suorittanut antiikin Salamiin kaupungin alueella arkeologisia tutkimuksia vuodesta 2016 yhdessä Länsi-Attikan, Pireuksen ja Saroninlahden saarten arkeologisen eforiaatin kanssa. Tutkimusprojektin tarkoituksena on kaupungin asemakaavan ja rakennusten kartoittaminen ilman varsinaisia kaivauksia hyödyntäen muun muassa geofyysisiä menetelmiä, takymetriaa ja fotogrammetriaa. Suomalaisten puolelta projektin johtajana toimii Jari Pakkanen.[2]
Lähteet
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”363 Salamis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
