Niilo Sakari Sihvola (8. syyskuuta 1919 Kärkölä – 15. maaliskuuta 2003 Lahti) oli suomalainen insinööri ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.^[1]

Sihvolan vanhemmat olivat maanviljelijä Esa Sihvola ja Olga Tommola ja puoliso vuodesta 1948 Sylvi Kojo. Sihvola tuli ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1938 ja valmistui sotien jälkeen diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1949. Hän oli valmistuttuaan Suur-Savon Sähkön jakeluinsinööri ja vuodesta 1950 yhtiön teknillinen johtaja. Revon Sähkö -yhtiön toimitusjohtajaksi Sihvola tuli vuonna 1952, kun yhtiön hallintoneuvosto oli helmikuussa vapauttanut edellisen toimitusjohtajan Onni Mäkelän tehtävästään^[2]. Sihvola toimi puolestaan tässä tehtävässä aina syksyyn 1984 asti, yli kolmekymmentä vuotta. Sihvolan johtamana yhtiötä kehitettiin merkittävästi ja se kasvoi sekä asiakasmääränsä että ostamiensa ja rakennuttamiensa voimaloiden suhteen. Yhtiön rakennuttamia vesivoimaloita olivat muun muassa Vesikosken voimalaitos, Uljuan voimalaitos, Oksavan voimalaitos ja Kalliokosken voimalaitos. Yritys hankki myös osuuden Olkiluodon ydinvoimalasta. Enimmillään Oulaisissa pääkonttoria pitäneellä yhtiöllä oli Sihvolan aikana liki kaksisataa työntekijää. Sihvolan luottamustoimiin kuuluivat muun muassa Suomen Sähkölaitosyhdistyksen valtuuskunta ja Voimalaitosten työnantajaliiton hallitus. Teollisuusneuvoksen arvon hän sai vuonna 1971. Sotilasarvoltaan Sihvola oli reservin insinöörikapteeni (1968).^[1][3][4]