Kaupunki sijaitsee Langue de Barbarie -nimisen hiekkasärkän Atlantista erottaman Senegaljoen laguunin saarilla ja rannoilla. Sen olemassaoloa uhkaa rannikon eroosio.[2]
Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Kuiva ja viileä kausi kestää lokakuusta maaliskuuhun, kuiva ja kuuma kausi huhtikuusta kesäkuuhun ja sadekausi heinäkuusta syyskuuhun. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä.[3]
Historia
Saint-Louis oli yksi eurooppalaisten ensimmäisistä tukikohdista Afrikassa ja se on Senegambian vanhin kaupunki. Ranskalaisetorjakauppiaat perustivat sen vuonna 1659 rakentaen N’Darin saarelle pysyvän linnoituksen. 1700-luvulla sen ympärille muodostui ranskalaisten kauppiaiden, kreolien, venemiesten, kalastajien ja orjien asuttama kaupunki. Britit pitivät Saint-Louisia hallussaan vuosina 1758–1778 ja 1809–1817.[4]
Vaikeapääsyisestä satamastaan huolimatta Saint-Louisista kehittyi tärkeä kauppakaupunki. Orjakaupan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1848 kaupankäynti keskittyi arabikumiin. Kaupunki toimi alueen hallinnollisena keskuksena sekä Senegalin yläjuoksulle ja Ylä-Nigerille suuntautuneen siirtomaavalloituksen tukikohtana. Saint-Louis oli yksi Senegalin neljästä vanhasta kunnasta, joiden asukkailla oli Ranskan kansalaisoikeudet.[4]
Saint-Louisin ja Dakarin välinen rautatie valmistui vuonna 1885. Ranskan Länsi-Afrikan perustamisen yhteydessä Dakarista tuli sen pääkaupunki, mutta Saint-Louis säilytti asemansa Senegalin hallinnollisena keskuksena. Talouden painopisteen siirtyessä Keski-Senegalin maapähkinävyöhykkeelle ja Dakarin–Nigerin rautatien valmistuttua vuonna 1923 kaupunki alkoi taantua. Se menetti Senegalin pääkaupungin aseman Dakarille vuonna 1957.[4] Saint-Louis toimi myös Mauritanian siirtomaan pääkaupunkina ennen vuonna 1958 alkanutta Nouakchottin rakentamista, joka valmistui maan itsenäistyessä vuonna 1960[5].
Liikenne ja talous
Saint-Louisin kautta kulkee Dakarista Mauritanian rajalle johtava maantie N2[3]. Rautatie suljettiin vuonna 1999[6]. Kaupungissa on lentokenttä[2].
Paikallisia elinkeinoja ovat kalastus, kaupankäynti, matkailu, maanviljely ja karjanhoito. Kaupungissa toimii Gaston Bergerin yliopisto.[3]
↑ abcClark, A. Francis & Phillips, Lucie Colvin: Historical Dictionary of Senegal, s. 231–233. Metuchen & London: Scarecrow Press, 1994. ISBN 0-8108-2747-6
↑Pazzanita, Anthony G.: Historical Dictionary of Mauritania, 3rd edition, s. 369. Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5596-0
.jpg)
