Mané edusti Ranskan Ligue 2:n FC Metziä vuodet 2011−2012. Elokuussa 2012 hän siirtyi Itävallan BundesliiganRed Bull Salzburgiin noin 4 miljoonalla eurolla. Salzburgissa Mané oli mukana voittamassa liigaa ja cupia kaudella 2013−2014. Hän pelasi Salzburgissa kaikkiaan 63 liigaottelua, ja teki 31 maalia. Eurooppa-liigassa hän teki 11 ottelussa viisi maalia. Hän pelasi myös viisi ottelua Mestarien liigan karsinnoissa.
Syyskuussa 2014 Mané siirtyi Valioliigan Southampton FC:hen arviolta 23 miljoonan euron siirtokorvauksella. Hän debytoi liigassa syyskuussa Queens Park Rangersia vastaan ja teki ensimmäisen liigamaalinsa 1−0-voitossa Stoke Cityä vastaan lokakuussa. Ensimmäisellä kaudellaan Southamptonissa (2014−2015) Mané nousi avauskokoonpanon pelaajaksi tehden 30 ottelussa kymmenen maalia. Kaudella 2015−2016 hän teki 37 valioliigaottelussa 11 maalia ja antoi seitsemän maalisyöttöä. Ottelussa Manchester Cityä vastaan hän teki hattutempun.
Kesällä 2016 Mané siirtyi 41,2 miljoonan euron siirtosummalla Liverpool FC:n riveihin. Ensimmäisellä kaudellaan hän teki 27 valioliigaottelussa 13 maalia ja antoi kuusi maalisyöttöä. Hänet valittiin Valioliigan kauden joukkueeseen[2]. Seuraavalla kaudella hän viimeisteli valioliigassa 29 ottelussa kymmenen ja alusti seitsemän maalia. Mestarien liigassa hän teki 11 ottelussa kymmenen maalia, näistä yhden tappiollisessa finaalissa Real Madridia vastaan.
Kaudella 2018−2019 Mané viimeisteli Valioliigassa 36 ottelussa 22 maalia, mikä riitti jaettuun maalikuninkuuteen[3]. Hänet valittiin Valioliigan kauden joukkueeseen[4]. Mestarien liigassa hän teki 13 ottelussa neljä ja syötti kolme maalia. Hän pelasi myös Liverpoolin voittoisassa loppuottelussa Tottenhamia vastaan. Hänet valittiin Mestarien liigan kauden joukkueeseen[5].
Mané viimeisteli Liverpoolin mestaruuskaudella 2019–2020 pelaamissaan 35 valioliigaottelussa 18 ja alusti yhdeksän maalia. Hänet valittiin jälleen Valioliigan kauden joukkueeseen[6]. Hän voitti myös UEFA Super Cupin ja seurajoukkueiden maailmanmestaruuden. Mestarien liigan kahdeksassa ottelussa hän teki kaksi maalia. Kaudella 2020–2021 hän pelasi 35 valioliigaottelua, joissa teki 11 ja syötti kahdeksan maalia. Mestarien liigassa hän viimeisteli kolme maalia pelaamissaan kymmenessä ottelussa. Kaudella 2021–2022 hän pelasi Valioliigassa 34 ottelua, joissa teki 16 ja syötti neljä maalia. Hänet valittiin jälleen Valioliigan kauden joukkueeseen[7]. Mestarien liigassa hän pelasi kaikissa 13 ottelussa, ja oli avauskokoonpanossa myös tappiollisessa loppuottelussa. Hän teki viisi maalia, muun muassa yhden molemmissa välieräotteluissa. Hän oli avauksessa Liverpoolin voittamissa FA Cupin ja liigacupin loppuotteluissa.
Mané siirtyi Bayern Müncheniin kesällä 2022. Tulokaskaudellaan hän pelasi Bundesliigassa 25 ottelua, joissa hän teki seitsemän maalia ja antoi viisi maalisyöttöä Bayernin voittaessa mestaruuden. Hän oli voittamassa myös DFL-Supercupia. Mestarien liigassa pelaamissaan yhdeksässä ottelussa hän teki kolme maalia. Manchester Citylle kärsityn puolivälierätappion jälkeen Manén kerrottiin lyöneen pukuhuoneessa joukkuetoveriaan Leroy Sanéa hermostuttuaan tämän kentällä antamasta palautteesta[8].
Afrikan mestaruuskilpailuissa 2019 Mané pelasi kuusi ottelua ja teki kolme maalia Senegalin saavuttaessa hopeaa. Hänet valittiin turnauksen tähdistöjoukkueeseen[10]. Hänet valittiin Afrikan vuoden jalkapalloilijaksi 2019[11]. Tammikuuhun 2022 siirretyissä Afrikan-mestaruuskilpailuissa 2021 hän oli avauskokoonpanossa Senegalin kaikissa seitsemässä ottelussa, ja teki kolme maalia. Loppuottelussa Egyptiä vastaan hän teki rangaistuspotkukilpailussa Senegalin mestaruuden ratkaisseen viimeisen maalin.[12] Hän joutui jäämään jalkavamman vuoksi pois MM-kilpailuista 2022[13].
