Aliluutnantti Akamatsu palveli useilla laivaston lentotukialuksilla kuten Akagilla, Kagalla, Ryujolla sekä Soryulla. Hän lensi Mitsubishi A6M Reisenillä. Akamatsu tarkoittaa Japaninpunamäntyä, joten häntä kutsuttiin Matsu-chaniksi, taikka lyhennetysti Matchaniksi. Hän itse piti Temei-lempinimestä.[2] Sodan myöhemmissä vaiheissa hän lensi maatukikohdista ja osallistui Japanin kotisaarten ilmapuolustukseen. Akamatsu lensi Mitsubishi J2M Raidenia, jolla onnistui saavuttamaan kohtalaisia tuloksia. Hänen vahvistettiin tehneen useita F6F Hellcatin (jopa 4 ilmavoittoa tästä tyypistä saman päivän kuluessa)[3], B-29:n ja P-51 Mustangin pudotuksia[4]. Sadaaki Akamatsulle varmennettiin 27 vihollisen lentokoneen pudotusta sekä yli 8 000 lentotuntia.[5]
Vanhaa ystäväänsä tukeakseen entiset lentäjätoverit hankkivat Akamatsulle sodan jälkeen Piper-pienkoneen. Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin myi koneen, ja rahat menivät juomiseen. Jo sodan aikana Sadaaki Akamatsu oli tunnettu erinäisistä kolttosista, kuten kepposistaan ja rähinöinneistään. Päihtyneenä esiintyessään Akamatsu usein liioitteli ilmavoittojensa lukumäärää.[6] Hänen sotilasarvonsa alennettiin kerran sodan aikana. Viimeisinä aikoinaan yritti Sadaaki Akamatsu pyörittää pientä kahvilaa. Akamatsu menehtyi 1980 keuhkokuumeeseen, yksinäisenä, syvästi alkoholisoituneena ja katkerana.[5]
Lähteet
Sakaida, Henry: Japanin laivaston ilmavoimien ässät. Osprey 5. Koala-Kustannus, 2002. ISBN 952-5186-25-3. (s. 65 ja 85-87)