Saarenluoto

Kirkkojuopaa Ulvilan kirkon luona. Saarenluoto oikealla.
Saarenluotoon Kirkkojuovan yli johtava silta Ulvilan kirkon luona.

Saarenluoto (ruots. Mullholmen[1]) on Kokemäenjoen ja sen vanhan suuhaaran Kirkkojuovan väliin jäävä noin kolmen kilometrin pituinen saari Ulvilassa Porin rajalla. Aiemmin se on ollut osa Kokemäenjoen suistoa.[2][3] Porin puolella Saarenluotoa vastapäätä Kokemäenjoen toisella puolen ovat Outokummun Porin tehtaat sekä Koivistonluodon ja Harmaalinnan kaupunginosat. Ulvilan puolella Saarenluotoon rajoittuvat idässä Vanhakylä ja etelässä Friitala.[4]

Pääosa Saarenluodosta kuuluu Ulvilan Saaren kylään[5], ja Saarenluodossa Kirkkojuovan rannalla sijaitsee Ulvilan Saaren kartano[3][6]. Kirkkojuovan toisella puolen vastapäätä Saaren kartanoa ovat Ulvilan kirkko, Ulvilan Pappilat, Isonkartanon ja Trumetarin tilat sekä jonkin matkan päässä Liikistön muinaismuistoalue. Vuonna 2009 julkistetussa inventoinnissaan Museovirasto on määritellyt tämän kokonaisuuden, johon kuuluu Saarenluodosta sen eteläosa, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[3][6]

Saarenluotoon johtaa Ulvilan kirkon luona Kirkkotiestä erkaneva, Saaren Kartanon vieritse kulkeva sorapäällysteinen Saarentie. Pohjoisessa se yhtyy valtatiehen 11, joka ylittää Kokemäenjoen ja Kirkkojuovan Saarenluodon pohjoisosassa. Saarenluodossa on myös Ulvilan kaupungin virkistysalue, jossa on ulkoilureitti ja luontopolku. Virkistysalueelle johtaa riippusilta Kirkkojuovan yli.[7]

Kunnallisista laitoksista Saarenluodossa toimii Ulvilan kaupungin jätevedenpuhdistamo[8] ja valtatiellä 11 Kirkkojuovan kupeessa Saarenluodon puolella on aiemmin ollut huoltoasema[4].

Lähteet

  1. ↑ Waldenström, Stellan: Björneborgs svenska ortnamn, s. 499. Pori: Svenska Kulturfonden i Björneborg, 2007. ISBN 978-952-92-2742-6 (ruotsiksi)
  2. ↑ Porin seutu - luonto Porin seutu. Karhukunnat. Arkistoitu 10.12.2004. Viitattu 24.2.2010.
  3. ↑ a b c Ulvilan kirkko ja ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. ↑ a b Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2010.
  5. ↑ Pitäjänkartta 1:20 000. 4:3/3. [Helsinki]: [Maanmittaushallitus], 1946.
  6. ↑ a b Ulvilan kirkko ja ympäristö (pdf) Karttaliite - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,rakennettu kulttuuriympäristö. Museovirasto. Viitattu 24.2.2010.
  7. ↑ Ulvilan kaupungin ympäristöstrategia 2001 (doc) ulvila.fi. Viitattu 24.2.2010.
  8. ↑ Ulvilan jätevedenpuhdistus Ulvilan kaupunki. Viitattu 24.2.2010.