Ennen kansanedustajan uraansa Sirén on työskennellyt yrittäjänä sekä markkinointitehtävissä elintarviketeollisuudessa, poliittisissa tehtävissä eduskunnassa ja hyväntekeväisyystyössä. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden ja filosofian maisteri[2].
Sirén valittiin Turun kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2008. Sittemmin hän on hoitanut useita maakunnallisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä erityisesti liikuntaan, tasa-arvoon ja ympäristöön liittyen.[3]
Kansanedustajana Sirén sijoittuu kokoomuksen liberaaliin siipeen ja kuvaa itseään mm. sinivihreäksi sosiaalireformistiksi[4]. Eduskunnassa hän on toiminut mm. ympäristövaliokunnan, EU-asioista vastaavan suuren valiokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, talousvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan jäsenenä sekä tulevaisuusvaliokunnan, perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsenenä.[2] Vuonna 2024 Sirén toimii myös mm. eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajana sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Hän on myös Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja.
Vuonna 2018 Sirén näkyi julkisuudessa erityisesti ulkoministeri Timo Soinia koskeneessa luottamusäänestyksessä. Sirén kieltäytyi äänestämästä luottamuksen puolesta Soinin osallistuttua työmatkallaan abortinvastaiseen mielenosoitukseen.[5]
Sirén palkittiin vuonna 2022 Itämeren eteen tehdystä työstä pohjoismaisella Lasse Wiklöf -palkinnolla[6]. Petteri Orpon hallituksen hallitusneuvotteluissa Sirén toimi puheenjohtajana ympäristöjaostossa sekä neuvottelijana rakennetun ympäristön jaostossa.
Työ järjestöissä
Sirén valittiin vuonna 2006 perinteikkään urheiluseura Turun Riento ry:n puheenjohtajaksi. Hän oli tuolloin Suomen nuorimpia seurajohtajia. Valinnalla oli Sirénin mukaan merkittävä vaikutus siihen, että hän lopulta päätyi mukaan politiikkaan[7]. Sittemmin hän on toiminut useissa eri järjestöissä ja säätiöissä.
Vuonna 2024 hän toimii mm. seuraavissa luottamustehtävissä:
Turun Musiikkijuhlasäätiö, hallituksen puheenjohtaja[10]
Demo Finland, hallituksen jäsen
Turun ratapihan kehitys oy, hallituksen jäsen
Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunta, jäsen
WWF Suomi, hallintoneuvoston jäsen
Aiemmin Sirén on toiminut mm. Suomen Ekonomien 1. varapuheenjohtajana[11], Kokoomusnaisten puheenjohtajana[12], Nytkis ry:n puheenjohtajana, Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajana, Demo Finlandin varapuheenjohtajana, Nuorten Akatemian puheenjohtajana, Kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtajana, Turku Energian hallituksen jäsenenä[13], Suomen YK-liiton puheenjohtajana[14], Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtajana[15], UKK-instituutin hallituksen jäsenenä, Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, Turun Messukeskus Oy:n hallituksen jäsenenä sekä Syömishäiriöliitto SYLI:n puheenjohtajana.
Toimenpidealoitteessa esitettiin, että hallitus ryhtyisi kieltämään verkkokalastuksen saimaannorpan levinneisyysalueella aina heinäkuun loppuun saakka. Aloitteen tarkoituksena oli suojella maailman uhanalaisimman hylkeen säilymistä. Arvioiden mukaan verkkokalastuskiellon asettaminen heinäkuulle vähentäisi keskimäärin ainakin 2–3 kuuttikuolemaa vuosittain (saimaannorppien kokonaismäärä alle 400 yksilöä vuonna 2015).
Aloitteella olisi haluttu kieltää verkkokalastus heinäkuun loppuun asti saimaannorpan elinaluille. Eduskunta äänesti aloitteesta 19. lokakuuta 2022. Aloitetta tuettiin yli puoluerajojen, mutta se ei saanut enemmistöä taakseen.[16]
Lakialoite laiksi työsopimuslain 3 luvun muuttamisesta ns. kilpailukieltosopimus
Lakialoitteen tarkoituksena oli muuttaa lakia siten, että arkipäiväisiksi muuttuneet kilpailukieltosopimukset muuttuisivat tapauskohtaisiin arviointeihin perustuviksi. Aloitteessa todetaan, että työsopimuslain tiukoista edellytyksistä huolimatta kilpailukieltosopimusten tekeminen on arkipäiväistynyt monilla toimialoilla. Etenkin asiantuntijaorganisaatioissa kilpailukiellot näyttivät muodostuneen miltei työsuhteen vakioehdoiksi, jolloin kilpailukieltosopimus tehtiin kaikkien kanssa ilman, että tarvetta kilpailurajoitukseen arvioitiin tehtäväkohtaisesti, kuten lain tarkoitus on ollut. Käytännössä kilpailukieltosopimuksella voi olla isoja vaikutuksia työntekijän tulevaisuuden kannalta ja se voi kokonaan estää oman ammattitaidon käyttämisen hyvin pitkäksi ajaksi tietyllä toimialalla.
Lain keskeisimpinä tavoitteina oli toimivien työmarkkinoiden turvaaminen. Työvoiman vapaalla liikkuvuudella vastataan yritysten muuttuviin työvoimatarpeisiin ja parannetaan työntekijän mahdollisuuksia siirtyä uusiin tehtäviin.[17]
Kilpailukieltosopimusten muutosta koskenut laki astui voimaan 1. tammikuuta 2022.[18]
1 Veera Ruoho erosi perussuomalaisista ja liittyi kokoomuksen eduskuntaryhmään kesäkuussa 2017. 2 Alexander Stubb siirtyi Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi 2017. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Pia Kauma. 3 Outi Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mia Laiho. 4 Sanna Lauslahti siirtyi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Raija Vahasalo. 5 Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta huhtikuussa 2018. 6 Kaj Turunen siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmään sinisestä eduskuntaryhmästä huhtikuussa 2018.