Sähkövarasto

Sähkövarasto on laitos, johon varastoidaan sähköenergiaa johonkin muuhun energiamuotoon muunnettuna, ja josta se voidaan purkaa takaisin sähköksi.

Käyttötarkoitus

Sähkövarastoja käytetään tasaamaan sähköntuontannon ja kulutuksen vaihteluja sähköverkossa. Sähkövarastolla voidaan myös tasata kustannushuippuja.[1][2]

Säätövoimalla tarkoitetaan sähköntuontannon ja kulutuksen vaihteluiden hallintaa. Koska kulutuksen ja tuotannon on vastattava toisiaan sähköverkossa, säätövoimalla voidaan vastata esimerkiksi häiriötilanteissa lisäämällä tuotantoa eri menetelmällä.[3]

Sähkövarastotyyppejä

Yleinen sähkövarastotyyppi on pumppuvoimalaitos, jossa latausvaiheessa sähköenergialla pumpataan vettä korkealla sijaitsevaan vesialtaaseen mekaaniseksi potentiaalienergiaksi ja purkuvaihessa altaasta lasketaan vettä generaattoriin liitetyn vesiturbiinien läpi. Näin veden potentiaalienergia muutetaan liike-energian kautta sähköenergiaksi. Toinen yleinen sähkövarastointitapa perustuu akkuihin, joissa sähköenergia muunnetaan varastoinnin ajaksi kemialliseksi energiaksi.

Tällä hetkellämilloin? on olemassa seuraavan tyyppisiä sähkövarastoja:[4]

  • pumppuvoimalaitos
  • akku
  • paineilmavarasto (tunnetaan lyhenteellä CAES, joka tulee sanoista compressed air energy storage)
  • nesteilmavarasto (tunnetaan lyhenteellä LAES, joka tulee sanoista liquid air energy storage)
  • vety ja synteettiset kemikaalit
  • vauhtipyörä
  • suprajohdevarasto (tunnetaan lyhenteellä SMES, joka tulee sanoista superconducting magnetic energy storage)

Tekniikat

Akkutekniikka

Akkutekniikalla toteutettu sähkövarasto pyrkii tasaamaan sähköntuotannon vaihteluita, joita esiintyy eräiden uusiutuvien energialähteiden myötä. Sähköverkkoon liitettävät akut voivat käyttää sinkki-bromiakkua tai suola-akkua (natrium).[5][6] Aikaisemmilla sähkön tuotantotavoilla generaattoreiden inertia on auttanut lyhytaikaisen katkoksen tasaamiseen, mutta sähkön tuotantotapojen muuttuessa näiden merkitys sähköverkossa muuttuu.[7]

Akuilla voidaan helpottaa myös kulutuspiikkejä lyhytaikaisesti. Aiemmin akkujen sijaan on käytetty nopeatoimisia kaasugeneraattoreita. Aurinko- ja tuulivoima eivät voi reagoida nopeaan kulutuksen vaihteluun, jolloin akut voivat auttaa.[8]

Vety ja ammoniakki

Sähköenergiaa voidaan varastoida muuntamalla se kemialliseksi energiaksi, jota voidaan myöhemmin käyttää esimerkiksi polttokennoilla tai polttomoottorilla. Muunnos voidaan tehdä vedyksi elektrolyysillä tai ammoniakiksi Haber-Bosch -menetelmällä.[9]

Lainsäädäntö

Nykyisellään Suomen lainsäädännössä ei ole sähkövaraston käsitettä, joten sähkövarastot tulkitaan voimalaitoksiksi ja verotetaan sen mukaan.[10]

Katso myös

Lähteet

  1. Anu Leena Hankaniemi: Ikaalisiin rakennetaan Suomessa vielä harvinainen sähkövarasto, joka auttaa nopeissa tehonvaihteluissa yle.fi. 19.1.2023. Viitattu 25.9.2024.
  2. Sami Laakso: Sähkövarasto taipuu moneen fingridlehti.fi. 10.4.2024. Viitattu 25.9.2024.
  3. Säätövoima energia.fi. Viitattu 25.9.2024.
  4. Jukka Lukkari: Sähkö taipuu huonosti säilöön. Tekniikka ja Talous, 22.9.2017, s. 6.
  5. Kat Friedrich: Grid-scale batteries: They’re not just lithium arstechnica.com. 21.9.2024. Viitattu 25.9.2024. (englanniksi)
  6. Cameron Murray: ‘World-first’ grid-scale sodium-ion battery project in China launched energy-storage.news. 3.8.2023. Viitattu 25.9.2024. (englanniksi)
  7. Inertia and the Power Grid: A Guide Without the Spin (PDF) nrel.gov. Viitattu 25.9.2024. (englanniksi)
  8. Julian Spector: What Comes Next After Batteries Replace Gas Peakers? greentechmedia.com. 1.7.2019. Viitattu 25.9.2024. (englanniksi)
  9. Large-scale electricity storage (PDF) syyskuu 2023. The Royal Society. ISBN 978-1-78252-670-4 Viitattu 3.10.2024. (englanniksi)
  10. Tämä on Suomi: "Kyse on sähkön kaksinkertaisesta verottamisesta, joka vaikuttaa ratkaisevasti hankkeiden kannattavuuteen" Talouselämä. Viitattu 3.4.2016.

Aiheesta muualla