Sähköalojen ammattiliitto

Sähköalojen ammattiliitto
Perustettu 1955
Toimiala sähköalan ammattijärjestö
Kotipaikka Tampere
Jäsenmäärä noin 34 000
Puheenjohtaja Sauli Väntti
Jäsenlehti Vasama
Aiheesta muualla
sahkoliitto.fi
Sähköalojen ammattiliiton toimitilat Tampereella

Sähköalojen ammattiliitto eli Sähköliitto on suomalainen sähköalan työntekijöiden etujärjestö. Keskusjärjestö SAK:hon kuuluvalla ammattiliitolla on noin 34 000 jäsentä ja 111 ammattiosastoa.[1]

Historia

Järjestö perustettiin 30. lokakuuta 1955 nimellä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto (SSTL). Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1996.[1] Ennen SSTL:ää sähköalan työläiset olivat järjestäytyneet Metallityöväen Liittoon. Päätös erkanemisesta jakoi sähkötyöläisiä. Metalliliitto piti Sähköliittoa hajotusjärjestönä eikä uutta liittoa päästetty Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon.[2] Liitto on julkaissut jäsenlehteä Vasama vuodesta 1957 alkaen.lähde?

1960-luvulla Sähköliitto oli sosialidemokraattien muodostaman Suomen ammattijärjestön jäsen. Liitto on kuulunut nykyiseen SAK:hon keskusjärjestön perustamisesta (1969) lähtien. 2000-vuosikymmenen jälkipuolella Sähköliitto neuvotteli yhdistymisestä Teollisuusalojen ammattiliittoon, mutta se jäi lopulta TEAMin ulkopuolelle.lähde?

Edustajisto

vaalit a b c äänestys-
aktiivisuus
1980 75 % 25 % [3]
1996 57 37,2 % 29 50,5 % [4]
2000 60,9 % 52 39,0 % 31 49,7 % [4][5]
2004 54 30 49,4 % [6]
2012 73,3 % 55 25,3 % 19 1,3 % 1 36,4 % [7]
2016 32 22 16 37,6 % [8]
2020 32,9 % 21 67,1 % 49 28,6 % [9]
a Sähköliiton Edunvalvonnantekijät
b Sähköistenalojen ammattilaiset (2012–2016), Yhteistyöryhmä 2000
c Sähköliiton asentajat (2012), Jäsenten Sähköliitto (2016), Sähköliiton yhteislista (2020)

Korkeinta päätäntävaltaa kaikissa Sähköliittoa koskevissa asioissa käyttää edustajisto, joka on valittu vuodesta 1996 alkaen. Edustajiston edeltäjä oli liittokokous.[1] Edustajat edustajistoon valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi.[10]

Kaudella 2020–2024 edustajiston kuuluu 70 jäsentä,[10] jotka edustavat kahta poliittisesti sitoutumatonta vaaliliittoa: Sähköliiton Edunvalvonnantekijöitä (21 paikkaa) ja Sähköliiton yhteislistaa (49 paikkaa).

Edustajiston puheenjohtajat aikajärjestyksessä:

  • Antti Nieminen 1996‒2004
  • Eero Wilkman 2004‒2012
  • Seppo Fahlström 2012‒2016
  • Jari Räsänen 2016‒2018
  • Niilo Ojala 2018‒2020
  • Juha Alatalo 2020‒2024

Puheenjohtajat

Vaalirahoitus

Eduskuntavaaleissa 2023 Sähköalojen ammattiliitto tuki yhteensä 17 000 eurolla viittä SDP:n ehdokasta ja kolmea Vasemmistoliiton ehdokasta. Eniten tukea, 6 000 euroa, sai liiton ex-puheenjohtaja Lauri Lyly (sdp). Muut ehdokkaat (mm. Li Andersson, Kimmo Kiljunen ja Ilmari Nurminen) saivat jokainen liitolta 1500 euron lahjoituksen.[11]

Lähteet

  1. ↑ a b c Tietoa meistä Sähköliitto. Arkistoitu 24.6.2023. Viitattu 24.6.2023.
  2. ↑ Tapio Bergholm: Sopimusyhteiskunnan synty I (Otava 2005), s. 436.
  3. ↑ Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), liite 8.
  4. ↑ a b Sähköliiton vaaleissa ei yllätyksiä[vanhentunut linkki] Helsingin Sanomat 8.10.2000
  5. ↑ Lievä muutos Sähköliiton vaaleissa Sähköliitto 9.10.2000
  6. ↑ Sähköliiton edustajisto uudistui ja nuorentui Sähköliitto 14.10.2004
  7. ↑ Sähköliiton vaalitulos selvillä Sähköliitto 10.10.2012; Nykylinja voitti Sähköliiton vaaleissa Kansan Uutiset 10.10.2012
  8. ↑ Sähköliiton vaalitulos vahvistettu Sähköliitto 21.10.2016
  9. ↑ Vaalitulos Sähköliitto. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 9.11.2020.
  10. ↑ a b Edustajisto Sähköliitto. Viitattu 24.6.2023.
  11. ↑ Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta - Suurimmat tukijat www.vaalirahoitusvalvonta.fi. Viitattu 22.2.2024.

Aiheesta muualla